Keskustalaista äijäkulttuuriaPerjantai 24.5.2013 - Kari Olinpahan eilen tavallisena kuntalaisena seuraamassa melkoista sählinkiä, jossa esiteltiin uutta paikallista poliittista kulttuuria parhaimmillaan. Säkylän – Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymäkokous on vuosikymmenet tehnyt henkilövalintansa poliittisten ryhmien etukäteen neuvottelemilla nuoteilla. Se on ainoa järkevä tapa, kun joudutaan sovittamaan toimielimen kokoonpanoa puolueiden, kuntien ja sukupuolten kesken. Nyt asioista ei oltu sovittu tai sovitusta ei ainakaan pidetty kiinni. Puoluepoliittinen jakautuma oli vaalien jälkeen selvä, mutta tasa-arvo tuotti tuskaa. Keskusta esiintyi äijämäisesti pitäen kiinni siitä, että heidän kolme edustajaansa ovat kaikki miehiä: Tarmo Luoto ja Jarmo Kyllönen Säkylästä sekä Marko Pelttari Köyliöstä. Aika julkea veto, jollaiseen ei ole totuttu. Tarkastuslautakunnan kasaaminen ei ollut juurikaan helpompi. Ensin ehdotettuja nimiä oli aivan oikea määrä mutta sukupuolijakautuma ei täsmännyt. Tässä vaiheessa Timo puheenjohtajana päätti ottaa käyttöön aivan uutta kulttuuria. Hän tekaisi ehdotuksen demarien vaihtoehtoiseksi ehdokkaaksi. Yleensä on tyydytty esittämään vain oman ryhmän nimiä ja annettu muiden hoitaa omansa. Ja taas äänestettiin. Laskenta kesti kovin pitkään, koska äänestyslipuissa oli yllättäviä poikkeamia. Kokousjuridiikan rajoja koeteltiin, kun yksi lippu päätettiin hylätä kokonaan. Ymmärryksellä, joka itselläni asiasta on, tässä olisi valitusperuste. Vaalin onnellisen lopputuloksen eli tasa-arvon toteutumisen suhteen sillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Eipä muutenkaan. Tarkastuslautakunnassakin varmasti näkyy muutos. Entisenä puheenjohtajana en millään jaksa uskoa, että tehtävään valittu Jyrki Aaltonen (kok) edustaisi jonkinlaista jatkuvuutta. Ei kai tarvitsekaan. Yhtymäkokoukset ovat avoimia tilaisuuksia siinä missä valtuustotkin. Kannattaisi varmaan muidenkin joskus piipahtaa lehterillä, jos tämä kulttuuri on tullut jäädäkseen. Tarjolla on mielenkiintoista teatteria. |
Kompromissit käyvät köyhän kukkarolleMaanantai 13.5.2013 - Kari Ajatushautomo Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki heristeli Hesarissa, että Suomen hallitus ajaa kokoomuksen johdolla vasemmistolaista politiikkaa, ja maa on lähes suunnitelmatalous. Muotoilisin arvostelun vallan toisin. Minusta hallitus ajaa kokoomuksen ja kiiltokuva-Kataisen johdolla tiukkaa oikeistolaista politiikkaa, johon vasemmistopuolueet ovat alistuneet ministeristatusten menettämisen pelossa. Jos vasemmistopuolueet jatkavat alistumistaan "antaa rahan ratkaista" -politiikan takuumiehiksi hallituskauden loppuun, on turha kiukutella tulevista vaalituloksista. Ellei ole kanttia irrottautua ministeriauton takapenkin mukavuusalueelta ja herätä tekemään äänestäjien antaman valtakirjan mukaista politiikkaa, on peli pelattu. On sitä muuten terveydenhuollon uudistuksissa aikaisemminkin palanut rahaa nollatuloksella. Satakunnassa piti 1990 -luvun lopulla laittaa Makropilotti -hankkeella tiedonkulku kuntoon. Ja missä mennään, kun eletään 2010 -lukua ? |
Köyliö mittaa viehätysvoimansaMaanantai 6.5.2013 - Kari Säkyläläisten johto tekee tänään 6.5. ristiretken Lallin valtakuntaan. Se ei ole liikkeellä omalla asiallaan kuten Henrik -piispa aikoinaan vaan oikein kutsuttuna. Kuten keväisin on tapana, kosiomenoja on käynnissä paitsi luonnossa myös politiikan tasolla. Köyliöllä on parinetsintäpuuha hyvässä vaudissa. Vuosi sitten Köyliö tavoitteli moniavioisuutta testaamalla kaikkien rajanaapuriensa yhdistymishaluja itseensä. Se pala oli silloin liian iso nieltäväksi itse kullekin. Onnistumiseen tuskin kukaan köyliöläinenkään jaksoi uskoa. Joku taisi silti pelätä, jospa sittenkin. Toisaalta voidaan aiheellisesti kysyä, kannattaako Säkylän aktiivisesti pyrkiä adoptoimaan naapuriaan nyt, kun koko sote -liemikin velloo vapaasti. Tässä vaiheessa kahden kimpasta ei olisi tiedossa kuin kuluja. Tunnetusti pitkässä poliittisessa muistissa lienevät myös aiemmin saadut rukkaset. Köyliön huoli selviämisestään on kuitenkin aito. Vastuulliset poliitikot eivät voi vain odotella ihmettä tapahtuvaksi. Pitää ainakin yrittää jotain. Nyt tikittää itsenäisen kunnan biologinen kello. Laulajaa lainatakseni : " Joku piti saada, fiilis oli sellainen". |
Ihmisarvo on halpaa IntiassaSunnuntai 28.4.2013 - Raumalainen kansanedustaja Kristiina Salonen (sd) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kävi Intiassa huhtikuun alussa. Matkamme tavoitteena oli perehtyä maassa työelämän ehtoihin ja tasa-arvotilanteeseen. Matka vaikutti minuun syvästi. Intia on todellakin vastakohtaisuuksien maa. Työehdot Intiassa tuntuivat vaihtelevan melkoisesti riippuen vastaajasta. Normaalia kuitenkin on, että työviikko on kuusipäiväinen, työpäivät 12-tuntisia ja lomia ei ole lainkaan muutamia päiviä lukuun ottamatta. Palkkaa ei voi verratakaan Suomen vastaaviin palkkoihin. Kaikkea tätä kuunnellessa ei voinut välttyä ajattelemasta sitä, miten alhaisin ehdoin Intian teollisuus kilpailee Suomen vastaavien tehtaiden kanssa. |
Pääsiäinen muistuttaa toivostaPerjantai 29.3.2013 - Ismo Nieminen Pääsiäisenä muistellaan Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa. Herran tuskien tietä ajatellessa, mieleemme tulevat myös oman elämämme murheet. Kärsimystä on monenlaista ja se synkistää elämää. Kärsimyksessä joitakin lohduttaa se, että meillä on Jumala, joka on itse kärsinyt. Jumala tietää miltä kärsimys tuntuu. Toisaalta Jeesuksen kärsimys kertoo epäitsekkäästä ja uhrautuvasta rakkaudesta. Jeesus kuoli meidän puolestamme. Epäitsekkyys ja uhrimieli eivät ole erityisen muodikkaita hyveitä. Sisältään löytää helpommin itsekkään ja vaativan mielen, jolle luopuminen toisen hyväksi on vierasta. Kolmanneksi Jeesuksen ylösnousemus avaa valoisia toivonnäköaloja elämäämme. Jokainen voi tehdä paljon hyvän elämän puolesta. Tosin valmista kaikki on vasta taivaassa, jonne on toiveita päästä. Mielessäni soi lasten laulaman pääsiäislaulun kertosäkeistö. ” Hän kanssamme käy tuleville teille, kanssamme käy, ilon antoi meille Jeesus nousi ylös haudastaan.” |
Sdp:n lausunto kuntarakennelakiluonnoksestaPerjantai 8.3.2013 - admin On toivottu jonkinlaista kuntarakenneuudistusasian avauskirjoitusta, jotta varsinainen poliittinen keskustelu pääsisi alkuun. Koska sitä ei paikallisen demarijohdon taholta ole ollut tarjolla, avattakoon "hanat" SDP:n tuoreella lausunnolla kuntarakennelakiluonnoksesta. Se perustuu valtionvarainministeriön lausuntopyyntöön VM162:00/2011. Tässä puoluehallituksen teksti kokonaisuudessaan :
|
Säkylän vapautusrintama jatkaa puhdistuksiaanPerjantai 1.3.2013 - Kari Syksyn kunnallisvaalien jälkeen Säkylässä alkanut poliittinen puhdistus jatkuu. Sen tarkoitus on ”vapauttaa” kunta kaikesta vähänkin sosialidemokratiaan viittaavasta. Tällä viikolla oli vuorossa Pyhäjärviseudun Jäähalli oy Säkylä, jonka hallituksen puheenjohtajaksi olin konsensusvuosien aikana "unohtunut". Keskustan ja kokoomuksen sopimuksen mukaan "vaihtopelaajana" sisään otettiin nuoremman polven keskustalainen. Tämä urheilumies varmasti täyttää paikkansa, vaikka puheenjohtajaa hänestä ei tehtykään. Se, että miehiä menee ja miehiä tulee poliittisten tuulten mukaan, ei kunnallisissa osakeyhtiöissä ole mitenkään ihmeellistä. Sen sijaan tapa, jolla tämä siirto tehtiin, oli kömpelö ja kertoo tekijöidensä amatööriydestä. Uusi hallitus saa hyppysiinsä velattoman yhtiön, jonka toiminta ja talous ovat vahvoilla kilpailijoihinsa nähden. Muutaman viikon päästä halliin tuleva uusi jäänhoitokone toki pakottaa luototukseen, mutta lainanhoitokuluja on mahdollista kattaa viime vuoden puolella aloitetun oheistoiminnan tuloilla. Vielä kevään kuluessa hallitus saa tehtäväkseen uuden toimitusjohtajan valinnan. Jäähallin historian kaksi edellistä veturia ovat olleet miehiä paikallaan. Onkohan heidän kaltaisiaan vielä tarjolla vai pitääkö kehitellä jokin uudenlainen ratkaisu ? Samalta pohjalta Jari Lintunen on menestyksellisesti jatkanut ja tuonut toimintaan vielä uusia ulottuvuuksia. Energian jyrkästä hinnannoususta ja jääkiekkoharrastuksen kokemasta käyttötuntien alamäestä huolimatta tasapainoilu tiukan talouden reunaehdoilla on onnistunut. Edeltäjänsä tapaan hänkin on ollut enemmän kuin palkollinen toimitusjohtaja. Työ on ollut kutsumus, jossa aika on menettänyt merkityksensä. Minulla on ollut ilo työskennellä kummankin herran kanssa. Yhteistyömme perustui vahvaan luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen. Niitä vuosia (16) on mukava muistella. Uudelle hallitukselle, etenkin sen aloittavalle puheenjohtajalle, on syytä toivottaa onnea ja menestystä. Vaikka onni ei yksin riitä, se on hyvä lisä osaamiselle, jota varmasti löytyy. |
Eriarvoisuus ei pääty eläkepäiviinPerjantai 15.2.2013 - Kristiina Salonen, kansanedustaja, sd Sosiaali- ja terveysministeriön työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutoksia arvioinut työryhmä jätti loppuraporttinsa tammikuussa. Työryhmä ei esittänyt muutoksia nykyiseen menettelyyn, jossa eläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä. Työeläkeindeksi lasketaan siten, että palkkojen muutoksen osuus on 20 % ja hintojen muutoksen osuus 80 %. Eläkkeensaajat ovat arvostelleet nykyjärjestelmää, sillä nykyindeksillä eläkkeet jäävät jälkeen yleisestä palkkatasosta. Ansiotason muutoksen painoarvon lisääminen olisi hyödyttänyt nykyisiä eläkkeensaajia ja pian eläkkeelle jääviä ikäluokkia. Työryhmä katsoi, että indeksin parantaminen olisi tarkoittanut suurempia eläkemaksuja ja siten suurempaa taakkaa nuoremmille ikäluokille, jotka joutuisivat maksamaan korotettuja maksuja koko työuransa ajan. Työryhmän päätöksen taustalla on myös se, että eläkkeensaajien keskimääräinen toimeentulo on Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan kohentunut viime vuosina. Esimerkiksi vuosien 2000–2010 välillä keskimääräinen eläke on noussut viidenneksellä. Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulot ovat puolestaan nousseet neljänneksellä. Tämä on positiivinen signaali, ja työryhmän päätökselle on toki perusteet, mutta yksi asia tuntuu keskustelussa kokonaan unohtuneen: yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys ei pääty eläkepäiviin. Samaan aikaan, kun eläkkeensaajien keskimääräinen toimeentulo on noussut, köyhiä eläkeläisiä on yhä enemmän. Eläkkeensaajat eivät ole homogeeninen joukko, joilla kaikilla on asiat joko hyvin tai huonosti, vaikka niin usein tunnutaankin ajattelevan. Meillä on hyvätuloisia eläkkeensaajia ja eläkeläisiä, jotka eivät kerta kaikkiaan tule eläkkeellään toimeen. Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Kalevi Kivistön mukaan kolmen viime vuoden aikana suurissa toimeentulovaikeuksissa elävien eläkeläistalouksien määrä on lisääntynyt 30 %. Ruoka-avun saajista eläkeläisiä on 42 %, kun koko väestöstä ruoka-apua saa 28 %. Näiden ruoka-apua saavien joukossa on paljon esimerkiksi pientä työeläkettä saavia ihmisiä. Tämä huolestuttava kehitys uhkaa jatkua myös tulevaisuudessa. Eläketurvakeskuksen mukaan köyhyysriski on erittäin korkea työvoiman ulkopuolelle jääneiden 55–64-vuotiaiden varsinkin yksinasuvien pitkäaikaistyöttömien joukossa. Koska he ovat lisäksi lähellä vanhuuseläkeikää, on todennäköistä, että köyhyysriski pysyy korkealla myös heidän eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Lisäksi yleinen hintojen nousukehitys vaikuttaa kipeimmin juuri heikoimmassa asemassa olevien, kuten hyvin matalaa työeläkettä saavien tai kansaneläkkeen varassa elävien, toimeentuloon. Kun tällainen henkilö esimerkiksi sairastuu, pelkät lääkkeet, lääkärikäynnit ja muut terveydenhoitokulut voivat yksistään viedä suuren osan eläkkeestä. Näin ei voi olla. Nyt olisikin tärkeää ryhtyä toimiin ja lähteä etsimään keinoja köyhien eläkkeensaajien tilanteen helpottamiseksi ja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi. Keinoja kyllä on, kun vain tahtoa riittää. Esimerkiksi lääkemenojen ja terveydenhuoltokulujen yhteinen maksukattojärjestelmä helpottaisi paljon sairastavien eläkeläisten taloudellista taakkaa nykyistä järjestelmämme paremmin. Sivistysyhteiskunnan velvollisuus on huolehtia heikoimmistaan. Kun hallitus kokoontuu kevään aikana puoliväliriiheen ja kehysneuvotteluihin, on tärkeä muistaa, että heikompiosaisten ja osattomien ääni kuuluu yhteiskunnassamme aina huonoiten. Me emme saa heikentää näiden ihmisten asemaa entisestään vain leikkauslistoja esittämällä, vaan on varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus kohtuulliseen toimeentuloon.
|
Onnea vallanpitäjille, vaikka se ei yksin riitäKeskiviikko 16.1.2013 - Kari Enemmistön tahtia totteleva demokratia kaikkine sivujuonteineen on mielenkiintoinen tapa saada päätöksiä aikaan. Aina se ei tuota yksilöiden kannalta täysin oikeudenmukaisia ratkaisuja mutta sentään suoran diktatuurin voittaa. Vaikka hallituksen lopullinen kokoonpano ei vielä olekaan selvä, on syytä toivotella Jarkko Jaspan puheenjohdolla aloittavalle kabinetille onnea. Toki pelkkä onni ei nyt riitä, mutta ilman sitä ei ole mitään mahdollisuuksia pitää Säkylää nykyisen menestyksen uralla. Toistaiseksi laittomasta hallituskokoonpanosta varajäsenensä joutuu uudelleen miettimään puheenjohtajan kokoomus. Valtuutetut Mika Heikkilä ja Kullervo Kauppi olisivat talonpoikaisella ajattelulla säilyttämässä paikkansa. Sen sijaan vaaleissa 19 ääneen jäänyt Kari Haavisto tehnee tilaa Katja Kuulalle tai sitten ei. Kuulan synti saattaa olla ryhmästä irtautuneen Seija Muurisen ”sympatiseeraaminen”. Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan, mitä tuleman pitää. Jatketaan sitten siitä. |
Jo on puheella johtajiaTiistai 15.1.2013 - Kari Säkylän kunnanvaltuuston kokouksen ympäriltä ei puuttunut dramatiikkaa. Kokoomuksen ääniharava Seija Muurinen oli sulkenut edellisenä iltana ryhmänsä oven viimeisen kerran hävittyään taistelun ennen vaaleja allekirjoitetun sopimuksen pätevyydestä vielä vaalien jälkeenkin. Sopimuksen piti taata hänelle ryhmän ykkösenä mahdollisuus valita paikkansa ennen muita. Siis valtuuston puheenjohtajistoon tai hallitukseen, luonnollisesti. Näin ei käynyt. Armopalana osoitettiin ympäristölautakunnan jäsenyyttä. Sekin oli jonkun mielestä liikaa. Hinnan keskustan kanssa tehdystä vallanjaosta ja sen ehdoista sai kokoomuksessa nyt maksaa ryhmälleen eniten kannatusta hankkinut edustaja. Tätä ainakin käytettiin perusteluna monen muun synnin lisäksi, joista yksi oli esiintyminen positiivisessa sävyssä näillä palstoilla. Kaikesta demareihin viittaavasta kunnon kokoomuslaisen pitäisi saada näppylöitä. Ennen illan kokousta omille teilleen lähtenyt Muurinen ilmoitti suorasukaisesti tukevansa valtuuston puheenjohtajistoon demarien ehdokasta, jos sellaista esitetään. Hänen mielestään yksi paikoista olisi konsensushengessä pitänyt suosiolla antaa demareille. Alunperin keskustan piti ottaa jaossa olleista paikoista kaksi ja kokoomuksen yksi. Ettei aiemmin paikastaan unta nähneille tulisi rytmihäiriöitä, päättivät ryhmien neuvottelijat tehdä kyseenalaisen kompromissin. Lisättiin 27 -jäseniselle valtuustolle vielä yksi puheenjohtaja. Tätä myönnytystä demarien ei olisi tarvinnut tehdä mutta näin kuitenkin tehtiin ja jäätiin vielä suosiolla nelosketjuun. Laiha sopu on joskus lihavaa riitaa parempi. Toivottavasti se sitä on tässäkin tapauksessa. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, mihin valtuustoa enää tarvitaan, kun hallituksen pöydän ääressä ratkaisut tekee selvä enemmistö. Nyt valtuustossa siis istuu yhtä monta kokoomuksen kuin demarienkin edustajaa. Ryhmä Muurinen ei varmasti tule jäämään pimentoon. Haavoitettu naarassusi on aina valmis taistelemaan. Ryhmän puheenjohtajana hän pääsee mukaan "virkaveljiensä" kabinettiin hieromaan kompromisseja. Kokoomuksen ja keskustan taholta heitetyt kivet ja kannikat ovat tuoreessa muistissa, joten... Mutta se illan todellinen moka. Ryhmäpuheenjohtajat eivät tohkeissaan ottaneet lainkaan huomioon tasa-arvolakia kirjoitellessaan hallitukseen valittavien nimiä järjestykseen. Varajäseniksi kelpasi vain kolme naista. |
Demaripalikat paikoilleenPerjantai 4.1.2013 - Kari Säkylän poliittisille pelipaikoille valittavia henkilöitä on toistaiseksi ryhmien toimesta julkistettu kitsaasti. Tällä viikolla sosialidemokraatit tekivät omat ratkaisunsa ja avoimeen tiedotustyyliinsä ne myös välittömästi julkistivat. Demarienkin piiristä on jo pitkään kuulunut vaatimuksia, että näiden superlautakuntien johtoon tulisi nimetä valtuutettuja. Nyt sosialidemokraateille tulevan teknisen lautakunnan nuijamieheksi esitetään aluepalomestari Harri Salosta, jonka äänimäärä ei riittänyt valtuustoon. Halukkaita valtuutettuja paikalle ei pienenneessä ryhmässä ilmeisesti ollut, eikä kiinteistönhoitajana toimiva Jari Mäkinen olisi ollut vaalikelpoinenkaan. Vanhalla rutiinilla lautakunnassa jatkaa Irmeli Henriksson. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi demarit istuttavat ääniharavansa Ismo Niemisen. Hän on ryhmän valtuutetuista ainoa, joka on paikalle vaalikelpoinen. Hän jatkaa myös sivistyslautakunnan (oli koulutuslautakunta) jäsenenä yhdessä tuoretta voimaa edustavan Pirita Mikkosen kanssa. Aina on mahdollista, että näihin valintoihin vielä tulee muutoksia esimerkiksi tasa-arvo-ongelmien vuoksi. Pääsääntö kuitenkin on, että kahta paikkaa täytetään 1+1 -periaatteella. Näin demarit omissa esityksessään ovat tehneet. Maakunnallisissa tehtävissä ei enää paikallisesti ole mahdollista tehdä muutoksia. Jako on piirijärjestöjen ennalta sopima. Koskahan sitä saadaan muiden nimiä, jotta arvailut voidaan jättää sikseen ? |
Maailmanloppua odotellessaLauantai 22.12.2012 - Ismo Nieminen, Säkylän seurakunnan kappalainen Kirjoitan tätä vuoden pimeimpänä päivänä. Talvipäivän seisauksessa päivä on kaikkein lyhimmillään. Tämä päivänä on odoteltu kovasti myös maailmanloppua. |
Uudella valta-akselilla haastettaKeskiviikko 19.12.2012 - Kari Keskusta ja kokoomus tulevat sitten käsi kädessä seuraavan nelivuotiskauden luotsaamaan tuulimyllypitäjää läpi kuntarakenneuudistuksen karikoiden. Onnea vaan vaikeassa tehtävässä. Usko omaan osaamiseen on vahva, muuten tällaista asetelmaa ei olisi päästetty syntymään. Enemmistön saneluun perustuva politiikka voi toki onnistua, jos se toteutetaan tietoon ja taitoon tukeutuen. Silloin oppositio riisutaan aseista. Taitamattomuus, tietämättömyys ja suoranainen tyhmyys yhdistyneinä pelkkään vallanhimoon taas tarjoavat vähemmistölle ilmaista elinvoimaa. On hauska nähdä, miten yhteiset valtapyrkimykset saavat aikaan jopa anteeksiantoa. Alatyylisinkin loukkaus onnistutaan vuosien kaihertamisen jälkeen kuittaamaan yhdellä tanssilla sanomattomaksi. Parjatussa politiikassa on siis myös lämpimien tunteiden ulottuvuus. Luokoon se uskoa tulevaisuuteen. Johtopaikoille nousevista nimistä on jo esiintynyt julkisuudessa veikkailuja. Ne ovat olleet aika osuvia, vaikka puolueet kiistävätkin päätösten olemassa olon. Kunnanvaltuustoa tulee johtamaan Esko Eela (kesk)ensimmäisen vuoden, kunnes hänen paikalleen nousee 2. varapuheenjohtajan paikalta Satu Tietari (kesk). Heidän välissään hallitsee 1. varapuheenjohtajana Jyrki Aaltonen (kok). Kunnanhallituksen kokoonpano onkin sitten jo visaisempi "tiedettävä". Puheenjohtaja saadaan hengellisellä puolella sitä harjoitelleesta Jarkko Jaspasta (kok), joka täyttää keskustan laatuvaatimukset toisin kuin pitkäaikainen hallituksen jäsen, maakunnallisissa luottamustehtävissäkin ansioitunut, vaalien ääniharava Seija Muurinen (kok). Joku naisistaankin kykypuolueen on kuitenkin hallituksen rivijäseneksi istutettava. Heidi Muhosella on rasitteenaan sitkeä taistelu Karhusuon koulun puolesta ja Päivi Antikainen esiintyi kehitysvammaisten asuntola-asiassa tavalla, joka piireissä muistetaan. Molemmat ovat myös kunnallispoliittisia untuvikkoja, mikä joskus voi olla vahvoille puoluetovereille pelkästään eduksi. Suurin piirtein näillä nimillä hallituksen valta-akselin paikat täytetään. Muilla ei sitten olekaan niin suurta merkitystä. |
Laulu veteraaneille itsenäisyyspäivänäTorstai 6.12.2012 - Kari Tämä laulu on omistettu sotiemme veteraaneille itsenäisyyspäivänä 6.12.2012. Olen kohta veteraani viimeinen Olen kohta veteraani viimeinen Olen kohta veteraani viimeinen lähtöhetken kohtaan Häneen luottaen siksi vielä yhden kerran turvaan apuun Taivaan Herran olen kohta veteraani viimeinen |
Rautarouva ja ikäpresidenttiMaanantai 12.11.2012 - Kari Säkylän keskustan terävintä kärkeä on viime aikoina arvosteltu voimakkaasti. Yhdistystä johtava "rautarouva" Anna-Liisa Käri joutui vaalien alla myrskyn silmään kehitysvammaisten asuntolan ympärillä velloneessa kiistelyssä. Perusturvalautakunnan puheenjohtajana hän kyseenalaisti hankkeen tarpeellisuuden ja hankki kaulaansa painavan myllynkiven erehtymällä vielä ennakoimaan johtamansa toimielimen päätöstä. Tapahtuneen lisäksi kehno henkilökohtainen vaalitulos on saanut ärhäkkäimmät kirjoittelijat vaatimaan, että Käri ei enää voi periä kunnan yhtä keskeisintä luottamusmiespaikkaa itselleen. Arvostelijat unohtavat tykkänään, että ratkaisu on vain ja ainoastaan keskustan käsissä. Suurimpana poliittisena ryhmänä se saa halutessaan itselleen perusturvalautakunnan puheenjohtajuuden ja valitsee siihen suvereenisti kenet lystää. Äänestäjillä ei tähän enää ole nokan koputtamista. Syy siihen, miksi Käri on keskustalaisille kuin Turun sinappi, on yksinkertainen. Häntä ei voi sivuuttaa, koska takana on ties kuinka monennet vaalit, jotka Ansu on ryhmänsä puolesta junaillut. Aivan yhtä ristiriidaton ei ole perustelu vuosikymmeniä jatkuneen lautakunnan johtamisen tuomasta pätevyydestä. Toinen keskustalainen eminenssi on valtuuston puheenjohtaja Esko Eela. Kaudesta toiseen hän on ollut kiistaton valinta keskustan hallitsemalle pelipaikalle. Muiden kuin keskustalaisten toimesta miehelle aikanaan etsittiin haastajaa muun muassa vasemmiston antamalla epäluottamuslauseella. Vastoin Eelan omaa uskomusta, en ollut tämän hankkeen isä. Sen sijaan paikallislehdessä julkaistulla avoimella kirjeellä vetosin puolueensa kaltoin kohtelemaan valtuutettu Pertti Kivirantaan, jotta tämä ryhtyisi Eelan haastajaksi. Ei ryhtynyt. Eelan, joka 1936 syntyneenä lienee satakuntalaisvaltuutettujen nestori, asema on ollut vankka monesta syystä. Vähäisin niistä ei ole miehen laaja suhdeverkosto. Kunnioitettavasta iästään huolimatta hän on myös jaksanut sitkeästi olla mukana kaikessa, mihin on tarvittu ja vähän muussakin. Yhtenä Lännen tehtaiden pääomistajana ja verotilastojen kestomenestyjänä teollisuusneuvos on myös täyttänyt keskustalaisen johtohahmon ulkoiset vaatimukset. Nykytilanteessa ainoa varteenotettava haastaja Eelalle olisi Satakunnan keskustalaisia toiminnanjohtajana luotsaava Satu Tietari, joka keräsi kunnallisvaaleissa ryhmänsä parhaan potin. Valistunut arvaukseni on, että Esko suostuu vielä kerran ottamaan ohjat käsiinsä runsaista vetoomuksista johtuen. Ainakin kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi. Yhteenvetona keskustalaisten ja muidenkin ryhmien tulevista valinnoista voi lakonisesti todeta: henkilöistä päättää jokainen sakki itse. Vain sukupuolijakautuman vaatimuksilla voidaan haluttaessa yrittää sekoittaa toisten pakkaa. |
Vain annettu ääni vaikuttaa ! Tunne velvollisuutesi.Lauantai 27.10.2012 - Kari Sunnuntain vaaleissa on paljon pelissä. On hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mikä ryhmä toiminnallaan on eniten edistänyt Sinulle tärkeiden asioiden toteuttamista omassa kunnassasi. Ryhmästä löydät sitten varmasti itsellesi sopivan ehdokkaan, joka jatkaa tätä työtä tulevaisuudessakin yhdessä muiden kanssa. Valtuustoon pitää siis saada asiat hallitsevia, kyvykkäitä kunnallisnaisia ja -miehiä, jotka tajuavat yhteispelin merkityksen tuloksen tekemisessä. Jokaisessa teissä asuu pieni demari. Antakaa sen valita. Demarien lista Säkylässä ei ole pisin mutta tunnettu tosiasia on, ettei määrä korvaa laatua. Tarjoamme hyvän valikoiman tunnettuja ja tunnustettuja osaajia eri arkielämän aloilta. Heistä löytyy tarvittavaa näkemystä, kokemusta ja oikeaa asennetta. Sosialidemokraattisten perusarvojen puolustaminen tässä alati kylmenevässä ja kovenevassa maailmassa on välillä vaikeaa mutta ei mahdotonta. Itsekkyys, ahneus ja rahan valta ovat saaneet lisää pontta oikeiston valtakunnallisissa linjauksissa. Tätä kehitystä vastaan sosialidemokraatit lupaavat taistella myös näissä kunnallisympyröissä. Oikeudenmukaisuus on johtoteemamme kaikessa päätöksenteossa. |
Sytykkeitä vaalinuotioonMaanantai 22.10.2012 - Kari Vaalien ennakkoäänestys on hyvässä vauhdissa. Säkylässä ei kunnon keskustelua ole syntynyt kuin kehitysvammaisten asuntolahankkeesta. Muutamien ehdokkaiden "vaalitempuista" on jotain yritetty viritellä. Nämä temputkaan eivät nyt niin kovin kummoisia ole olleet: tarra autossa ja makkaratarjoilua hyväntekeväisyystapahtumassa. Molempiin voi kuka tahansa lähteä mukaan. Kehitysvammaisten tuetun asumisyksikön rakentamista Säkylään ei kukaan poliitikko kunnanhallituksessa myönnä vastustaneensa. Eipä niin. Virallisestihan tätä ei päästy mittaamaan, koska enemmistö taktikoi koko asian pöydälle. Tämä on ikivanha poliittinen kikka vaieta vaikeat kysymykset pois päiväjärjestyksestä ilman, että olisi julkisesti itse asiaa vastaan. Säkylän imagon kannalta nyt vellova keskustelu adresseineen on kiusallinen. Ensinnäkin täyspäisenä pidetty kunnanjohtaja toi esityksensä kunnanhallituksen puoltavasta kannanotosta kokoukselle ihan vakavissaan. Toisekseen hankeesta oli jo olemassa riittävät pohjatiedot, jos vain oli halunnut ne omaksua. Yleisönosastossa esitetyt sen seitsemät selitystä kyllä toivat julki, että yleissivistys näissä kehitysvamma-asioissa ei ole kovin korkealla. Ratkaisuksi asiakkaille tarjottiin muun muassa vanhuksia palvelevaa Helmiinaa ja ikäihmisten vuokrataloa Tarmoa. Kun tähän vielä lisätään kirjoitukset Satakruunun roolista kehitysvammahuollossa ja kehitysvamman luokitteleminen sairaudeksi, olisi tukiopetuksen paikka. Viimeisenä vetona on keksitty asettaa kehitysvammaisten asuntolahanke ja Vanhustenkotiyhdistyksen kaavailema "Tarmo II" vastakkain. Jos kunnanhallitus toimii vastuullisesti, se puoltaa tasapäisesti molempien tahojen rahoitushakemuksia. Perustelut kumpaiseenkin kyllä löytyvät. Jos ei yllä kirjoitettu viritä tällä palstalla purkauskia, laitetaan tykö vielä paikallisten demarien ohjelmajulistus. Se ainakin näyttää ärsyttäneen otsikkoa myöden. Menneellä viikolla erään tilaisuuden yhteydessä pilkkakirveet lensivät. Ja muistetaan, että vain raukka tölvii nimimerkin takaa. OIKEUDENMUKAINEN SÄKYLÄ SDP Säkylässä haluaa uudelta valtuustolta heti vaalikauden alussa konkreettisia tekoja, joilla tuetaan kunnan hyvää työllisyyttä sekä asukkaiden oikeudenmukaista kohtelua palveluissa. Hyvä yrittäjäilmasto ja kansalaisten kuuleminen ratkaisuja tehtäessä ovat valtuustolle tärkeä ohjenuora. Kunnan sivistyksen taso mitataan sillä, miten se huolehtii heikoimmistaan. Sosialidemokraatit kannattavat lämpimästi kehitysvammaisten tuetun asumisyksikön rakentamista Säkylään. Hankkeen toteuttaminen olisi kunnalle myös tervetullut ulkopuolinen investointi, joka tarjoaisi paikkakunnan yrittäjille työtä ja toimeentuloa. Vanhustenkotiyhdistyksen kaavailemalle uudelle talohankkeelle kunnan tulee antaa täysi tuki. Näitä kahta sosiaalisesti tärkeää asiaa ei saa asettaa toistensa kilpailijoiksi. Me teemme avoimesti ja tarmokkaasti työtä molempien hankkeiden puolesta. Kunnallisia uudistuksia ei pidä vaatia vain uudistamisen itsensä takia. Kaiken keskiössä on kuntalainen ja hänen hyvinvointinsa. Terve kunnallistalous takaa hallitun kehityksen, johon ei kuulu vain ideologisista syistä tapahtuva yksityistäminen. Kuntalaista ei saa jättää markkinavoimien raadeltavaksi. Sosialidemokraatit sitoutuvat tekemään työtä itsenäisen Säkylän puolesta. Yhteistyötä hyvien naapurien ja koko maakunnan kanssa tulee kuitenkin entisestään tiivistää. Jos olosuhteista tai valtiovallan toimista johtuen syntyy suurempia kuntakokonaisuuksia, on velvollisuutemme huolehtia tärkeiden peruspalvelujen säilymisestä säkyläläisille lähipalveluina. |
Näillä mennään vaaleihinKeskiviikko 19.9.2012 - kari Kunnallisvaaleissa Säkylän valtuustoon pyrkii 77 tarjokasta kuudesta puolueesta. Osaltaan perinteistä kolmen pääpuolueen pakkaa yrittävät sekottaa perussuomalaisten viisi, vasemmiston neljä ja vihreiden yksi ehdokas. Suurin yllätys lienee kokoomuksen senioripoliitikon Pekka Kinkun puuttuminen listalta. Tiedetään, että valtuuston varapuheenjohtajana päättyvällä kaudella toiminut evp -upseeri on ollut ajoittain törmäyskurssilla puolueensa kellokkaiden kanssa. Kinkku on voimakkaasti profiloitunut Säkylän ottamien poliittisten linjausten puolustajana. Perinteistä eläkeläisupseerin valtuustomanttelia sovitetaan nyt Säkylä -aktiivin, Olavi Mäkisen harteille. Kokoomuksen listalta löytyy myös Karhusuon koulun puolustustaistelun ruumiillistuma Heidi Muhonen ja sinnikkäästi omaa tietään kulkeva valtuutettu Seija Muurinen. Paluuta parrasvaloihin yrittää aikoinaan sitoutumattomien kärkipoliitikkona tunnettu Riitta Saajoranta-Huitu. Mikään yllätys ei ole se, että teollisuusneuvos Esko Eela päätyi sittenkin hakemaan jatkopestiä keskustan keulakuvana. Näinhän se on aina mennyt. Puolueen melko konservatiivisella listalla on useita kestopyrkijöitä. Toki niiden vastapainoksi on saatu myös nuorehkoja politiikan untuvikkoja. Leimallista keskustan listalla on se, että kokoomusta ja sosialidemokraatteja paremmin sen piirissä on kuultu yrittäjäjärjestöjen kutsu asettua ehdolle. Yhteensä 13 ehdokasta tituleeraa itseään yrittäjäksi. Demarit onnistui näihin vaaleihin kasvattamaan ehdokaslukuaan, vaikka kaksi istuvaa valtuutettua jättäytyi suosiolla sivuun. Mitään yllättävää ei listalta löydy. Aivan yhtä tärkeä alueellisesti on pyhäjokisten senaattoriksi pyrkivän Jari Mäkisen rooli. Hän on todellinen vaihtoehto kylän perinteiselle tarjonnalle. Perussuomalaisten lista on ihan näköisensä. – Viisi vihaista miestä, sanoi ystävä nimet ensi kertaa nähdessään. Oli niin tai näin, listalla ei ole yhtään naisehdokasta, mikä kunnon jytkyn aikaansaamiseksi olisi tarvittu. Joka tapauksessa tälläkin viisikolla voidaan nousta Säkylän politiikassa kuninkaantekijäksi. Yksikin läpimenijä voi siihen riittää. Vasemmiston kohtalo lepää täysin Timo Puiston harteilla. Leveät ja lujathan ne ovat mutta paljon ääniä pitää reppuun saada, että toinen valtuustopaikka tulisi niillä ruokittavaksi. Kuuluttamattomalla varmuudella voi luvata, että vihreiden yhden miehen listalla ääni paikallisesti menee varmimmin hukkaan. Vain puolueen tilastoon se merkitään saavutettuna voittona.
Linkki täydelliseen listaan.
|
Arvokas vanhuus kaikillePerjantai 17.8.2012 - Kristiina Salonen, kansanedustaja, Rauma Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana ikääntyminen kiihtyy entisestään. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 väestöstä jo 26 % on yli 65-vuotiaita. Tämä tulee väistämättä merkitsemään myös aikaisempaa runsaampaa tarvetta vanhustenhoitoon. Kokemuksia ja ratkaisumalleja hoidon järjestämisestä ei vielä pystytä hakemaan muualta maailmasta. Suomi toimiikin tiennäyttäjänä vanhusten oikeuksien turvaamisessa. Meidän ratkaisuamme ja kokemuksiamme tullaan tulevina vuosina hyödyntämään myös muualla Euroopassa. Tämän lain sisältö tuleekin johtamaan keskustelua arvokkaasta vanhuudesta ja hyvän hoidon kriteereistä tulevina vuosina. Lakiesitys vanhuspalveluista on monipuolinen. Ikäihmisille tulee antaa ohjausta ja neuvontaa, tehdä tarvittaessa palvelutarpeen arviointi ja sen jälkeen tulee laatia yhdessä ikääntyneen henkilön kanssa palvelusuunnitelma. Palveluhakemuksesta tulee tehdä päätös palvelusuunnitelman toteuttamiseksi. Kiireellisen tarpeen mukaiset sosiaalipalvelut tulee antaa viivytyksettä ja muut palvelut viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Julkisuudessa on kuitenkin keskitytty lähinnä vanhuspalvelulakiin kaavailtuun sitovaan henkilöstömitoitukseen. Viimeisimpänä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) esitti, että lakiin kirjattaisiin sitova henkilöstömitoitus ympärivuorokautisen hoidon osalta. Guzenina-Richardsonin esitti seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden. Tällä hetkellä henkilöstön määrästä on olemassa vain sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton yhdessä määrittämät suositukset. Niissä valtakunnalliseksi vähimmäismääräksi ympärivuorokautisessa hoidossa suositellaan 0,5-0,6 hoitajaa. Ministeriö ja Kuntaliitto toteavat samoissa ohjeissa, että hyvän hoidon laatu vaatii 0,7 tai 0,8 hoitajaa vanhusta kohden. Guzenina-Richardsonin esitys vastaa siis niitä hyvän hoidon suosituksia, joita ministeriö ja Kuntaliitto ovat jo aiemmin esittäneet. Nyt nämä suositukset onkin syytä muuttaa toiveesta todeksi. Vuoden 2013 budjettia valmisteltaessa valtion tulee varmistaa riittävästi määrärahoja henkilöstömitoituksen toteuttamiseen. Rahojen lisäystä ei voi sälyttää yksin kuntien vastuulle. Hoitohenkilökunnan määrän lisääminen kuitenkin kannattaa. Sen lisäksi, että se näkyy vanhusten parantuneena hoidon laatuna, se myös parantaa henkilökunnan työhyvinvointia ja vähentää kuormituksesta johtuvia sairauspoissaoloja. Tällä hetkellähän jo 30 000 hoitajaa on raskaan työtaakan johdosta hakeutunut työhön muille aloille. Tärkeää myös on, että lisääntyvät resurssit antavat henkilökunnalle mahdollisuuden toteuttaa kuntouttavaa työotetta vanhustyössä. Tämän avulla yhä useammalle vanhukselle laitoshoidon tarve jää lyhytkestoiseksi ja kotiutuminen mahdollistuu. Kuntouttava hoitotyö tuo vanhukselle lisää laadukasta elämää, ja mahdollistaa samalla kasvavaan hoitotarpeeseen vastaamisen. On ollut harmillista kuulla niitä mielipiteitä, joiden mukaan henkilöstömitoitukseen ei ole varaa tai se tulisi johtamaan laitosvaltaiseen vanhustenhoitoon. Nämä väitteet tuntuvat sivuhuudoilta isossa kokonaiskuvassa. Vanhuspalvelulain tarkoitus on tukea itsenäistä kotona asumista. Tätä edesauttavat monet vanhuspalvelulaissa esitettävät uudistukset. Laitos- ja kotihoitoa ei kuitenkaan pitäisi asettaa vastakkain. Vanhuksille tulee osoittaa sellaista hoitoa, joka vastaa hänen tarpeisiinsa ja parhaalla mahdollisella tavalla tukee arvokasta, turvallista ja hyvää ikääntymistä. Molempia hoitomuotoja tullaan jatkossakin tarvitsemaan, ja niitä tuleekin kehittää rintarinnan. Ennen kaikkea kysymys on kuitenkin yhteiskuntamme moraalista. Se, miten huolehdimme heikoimmassa asemassa olevista, kertoo millaisia olemme kansakuntana. |
24 kommenttia . Avainsanat: Kristiina Salonen, Maria Guzenina-Richardson, vanhuslaki |
Tarvitaan paikallinen nuorisotakuuTorstai 2.8.2012 - Ari Reunanen Tarvitaan paikallinen nuorisotakuu |