Share |

Yhteystiedot

LIITY MUKAAN
Säkylän Sosialidemokraatit ry:n toimintaan. Ota yhteyttä johtokunnan jäseniin.
Sivustoihin liittyvä palaute suoraan ylläpitoon demari.sakyla(at)gmail.com

Pikakysely

Mitä tuumit Säkylän perusturvan sotkuista ?

Näytä vanhat kyselyt »

Sisältölaatikko

Share |

Ajatuksia kansan kirkosta

KANSAN KIRKON EHDOKKAILLE TÄRKEÄÄ

että

- kynnys on matalalla erilaisten ihmisten tulla mukaan

- Säkylän seurakunnassa tehdään työtä lähellä ja kaukana olevien heikoimpien puolesta

- tasa-arvo toteutuu ja ihmisten erilaisia elämänratkaisuja kunnioitetaan

- oman uskonnon tuntemusta käytetään suvaitsevaisuuden lisäämiseen

 

Sama laajemmin ilmaistuna :

kirkon arvotehtävästä

Kirkon keskeinen tehtävä on hengellinen tehtävä. Siinä työssä jumalanpalvelusten, julistustyön ja kasvatustyön rinnalla merkittävä asema on myös kirkollisilla toimituksilla, kuten konfirmaatiolla.

 

Yhteiskunnan kannalta ei ole yhdentekevää, millaista pelastusta sen kansalaisille tarjotaan ja millaista he etsivät. Me torjumme uskonnon käyttämisen ihmisten alistamiseen, hallitsemiseen ja taloudelliseen hyväksikäyttöön. Meille kirkko on armon ja sovituksen sekä keskinäisen solidaarisuuden suvaitsevuuden ja kunnioituksen edistäjä.

 

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on kansankirkko kaikkien ihmisten auttamiseksi ja tukemiseksi niissä elämänpiireissä, joissa he luonnostaan ovat. Kirkon oma keskeinen arvo, jonka se tuo yhä kovenevan kilpailun maailmaan, on armo. Sen vastaanottamisesta nousee sekä toisten että myös itsensä armahtaminen.

 

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on kansankirkko kaikkien ihmisten auttamiseksi ja tukemiseksi niissä elämänpiireissä, joissa he luonnostaan ovat.

 

lähimmäisenrakkaudesta

 Kirkko on merkittävä arvojen ylläpitäjä ja kasvattaja yhteiskunnassamme. Sen sanoma korostaa solidaarisuutta ihmisten välillä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kanssa. Tämä saa erityisen ilmentymänsä kirkon diakoniatyössä. Sosialidemokraatteina pyrimme oman arvopohjamme perustalta herättämään ja tukemaan lähimmäisvastuuta ja siihen perustuvia tekoja.

 

Meille seurakunta on lähimmäisenrakkauden yhteisö, jossa kunnioitetaan ihmisten erilaisia elämänratkaisuja ja erilaisuutta, esimerkiksi sukupuoli-identiteettiä ja seksuaalista suuntautumista. Niistä ei saa tehdä erottavia tekijöitä kirkon jäsenyydessä tai työntekijänä toimimisessa. Haluamme vahvistaa kirkon avoimuutta kaikille kiinnostuneille. 

 

oikeudesta opetukseen

 Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asemaa järjestettäessä on lähtökohtana oltava uskonnonvapaus. Se merkitsee oikeutta sekä harjoittaa että olla harjoittamatta uskontoa.

 

Koulutuksen järjestelyssä lähtökohtana tulee olla se, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on yhtäläinen oikeus ja todellinen mahdollisuus saada korkeatasoista opetusta. Uskonnonopetus on osa kasvatustehtävää. Sen tavoitteena on perehdyttää oppilaiden omasta uskonnosta nousevaan kulttuuriperintöön ja näin vahvistaa heidän identiteettiään. Sen tavoitteena on myös perehdyttää muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin ja antaa näin välineitä niiden ymmärtämiseen ja arviointiin. Kaiken opetuksen tulee kannustaa suvaitsevaisuuteen.

 

vastuusta luomakunnasta

 Kirkon tulee edistää hyvän työn kriteereiden toteutumista työelämässä. Kohtuullisuus on palautettava työelämään ja työelämässä on kunnioitettava joustavasti ihmisten elämän muita tarpeita, mahdollistaen esimerkiksi työ- ja perhe-elämän paremman yhteensovittamisen. Palkkatyön rinnalla myös muun yhteiskunnallisen merkityksellisen työn on saatava sille kuuluva arvostus.

 

Luomisen perusteella kristityillä on vastuu luomakunnasta. Tämän vastuun toteuttamiseksi kirkon tulee olla aktiivinen ympäristökysymyksissä ja käytännön toimenpiteenä jokaisen seurakunnan tulisi hakea kirkon ympäristödiplomia ja pitää sen velvoitteista kiinni. Diplomin hankkiminen aiheuttaa alussa kustannuksia, mutta aikaa myöten järjestelyistä syntyy säästöjä. Ympäristön kukoistaminen on tärkeä ilon lähde.

 

Kirkon sisällä tehtävien resurssipäätösten ja varainkäytön tulee tukea yhteisen yhteiskunnallisen hyvän rakentamista.

 

Tämän päivän ja tulevaisuuden politiikkaa ei voida täysin ymmärtää eikä maailman tapahtumia jäsentää ilman uskontojen tuntemista. Olemme siirtyneet aikaan, jossa autoritääriset ja epädemokraattiset poliittiset liikkeet saattavat muodostaa vahvan siteen uskonnollisten ääriliikkeiden kanssa. Tässä on kyse tuhoisasta uskonnon hyväksikäytöstä poliittisiin tarkoituksiin. Uskonnon hajottavat, maailmaa jakavat, etnisiä ristiriitoja vahvistavat voimat on sidottava ja niiden sijasta on vapautettava uskontojen myönteiset, ihmisten eheyttä ja yhteyttä, solidaarisuutta sekä luomakunnan eheyttä vahvistavat voimat.

 

kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta

Kirkon tehtävänä on myös luoda yhteydentunnetta yhteiskuntaan ja näin vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Kirkon on oltava entistäkin herkempi havaitsemaan yhteiskunnallisia epäkohtia ja toimimaan niiden poistamisen puolesta. Kirkko ja seurakunnat eivät saisi olla vain reagoijia vaan niiden tulisi avata kriittistä keskustelua ihmisiä ahdistavista asioista (poliittinen diakonia, äänettömien ääni).

 

On luontevaa, että kirkko haluaa kantaa vastuuta koko kansakunnan henkisestä tilasta, mutta erityisesti lapsista ja nuorista. Käytännössä seurakunnat toteuttavat kasvatus- ja opetustehtäväänsä mm. päiväkerhoissa, rippikoulussa ja tukemalla perheitä. Seurakuntien tulee vahvistaa yhteyksiä nuoriin aikuisiin.

 

Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa heikoista huolehtimisen turvaaminen on ensi sijassa julkisen vallan velvollisuus. Kirkon diakonialle on taattava mahdollisuudet huolehtia niistä, joita yhteiskunnan turvaverkot eivät kulloisessakin tilanteessa tavoita. Seurakuntien käytännön apu auttaa monia kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

 

Seurakuntien tulee huolehtia siitä, että vähävaraisuus ei ole myöskään este osallistua niiden järjestämään toimintaan.

 

työelämän muutoksista

Seurakuntien on tuettava työyhteisöjä ja rakennettava toivoa työnsä menettäneiden tai sen uhkaa kokevien elämään. Varsinkin on tuettava työntekijöitä, joiden elämän maailmanlaajuisen markkinatalouden kriisi on ajanut vaikeuksiin. Edellytyksenä on, että seurakuntien työntekijöiden työnkuvaan sijoitetaan työelämän kysymyksiin vastaaminen ja vahvistettava heidän työelämäosaamistaan. Mutta seurakunta ei vasta silloin ”tule” työpaikalle, kun sen työntekijä astuu työpaikan ovesta tai portista sisään. Seurakunta on jo siellä jäsenissään.

 

 Seurakunnat ovat monialaisia työpaikkoja ja niissä työn kehittämiseen ja työilmapiiriin on kiinnitettävä huomiota. Motivoituneet ja työssä jaksavat työntekijät välittävät kirkon sanomaa ympäröivään yhteiskuntaan.

 

erilaisuuden hyväksymisestä

Maahanmuuton lisääntyessä suomalaisen yhteiskunnan tehtävänä on aitoon monikulttuurisuuteen oppiminen. Yhteiskuntamme muuttuessa moniarvoisemmaksi ja moniuskontoiseksi myös kirkon tulee uudelleen etsiä roolinsa kansankirkkona. Uusi toimintaympäristö haastaa seurakunnat: miten tukea erilaisten kulttuurien ja uskontojen piirissä eläviä vanhempia heidän kasvatustehtävässään, miten kohdata eriuskoiset suomalaiset, jotka etsivät kirkosta tukea ja turvaa sekä toimintamahdollisuuksia?

 

Suomen muuttuminen moniarvoiseksi yhteiskunnaksi vahvistaa suomalaisten tarvetta sekä omien juurien että erilaisten perinteiden ja uskontojen tuntemiseen. Hyväksyvä ja kunnioittava suhtautuminen kasvaa ihmisissä parhaiten silloin, kun ollaan avoimia kohtaaman erilaiset ihmiset arvokkaina ja tasavertaisina. Muukalainen lakkaa olemasta muukalainen, kun hän saa kasvot, nimen, kielen ja tunteet.

 

osallistumisesta ja vaikuttamisesta

Kaste, rippikoulu ja konfirmaatio ovat avoimia kaikille. Kaikkien seurakunnan jäsenten tulee saada kokea, että kirkko on heille avoin osallistumisen ja vaikuttamisen paikka. Arvostuksen kokeminen luo iloa.

 

Seurakunta- ja muut kirkon hallintoelinten vaalit ovat tärkeä osa kirkon demokratiaa. Toivomme mahdollisimman monen asettuvan vaaleissa ehdolle. Mahdollisuus äänestää tulee tuoda sinne, missä ihmiset luonnostaan liikkuvat. Syksyn seurakuntavaaleissa tulee erityisesti huomioida nyt ensi kertaa äänestävät nuoret ikäluokat.

 

Pidämme perusteltuna sitä, että verotuksellisesti kirkko säilyttää nykyisen asemansa yhteisöverotuoton saajana.

 

keskinäisestä kunnioituksesta

Suomessa kristillisillä kirkoilla on vankka asema ihmisten arvojen ja asenteiden rakentajana. Kirkot toimintaympäristönä herättävät luottamusta. Tältä pohjalta ne voivat luontevasti tarjota kohtaamispaikkoja, joissa eri-ikäiset, erilailla ajattelevat ja uskovat ihmiset voivat turvallisesti olla kanssakäymisissä ja kasvaa keskinäiseen kunnioittamiseen ja erilaisuuden näkemiseen elämää rikastuttavana.

 

Paikallisseurakunnat ovat myös merkittäviä kulttuurityön tukijoita. Kirkkoon on aina haluttu tuoda sitä, mikä on koettu parhaaksi. Tämän ymmärtäminen merkitsee avointa suhtautumista seurakuntalaisten tuottamaan kulttuuriin.

 

Kirkolla on omalla historiallisella perinnöllä, verotuksella ja omalla varainhankinnalla kerättyä varallisuutta. Kirkko on erilaisten kirkollisten rakennusten ja alueiden omistajana merkittävä kansallisen kulttuuriperinnön vaalija ja tekee siinä tärkeää työtä.