Share |

Vappupuhe

Sunnuntai 30.4.2023 - Ismo Nieminen, kappalainen

Puhe vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkillä Säkylän kirkkomaalla

 

Tämä muistomerkki paljastettiin 1.5. 1983. Huomenna tulee siis kuluneeksi neljäkymmentä vuotta siitä, kun tämä vakaumuksensa puolesta kuolleiden säkyläläisten muistokivi pystytettiin kirkkomaalle. Paljastustilaisuudessa puhui silloinen työministeri Veikko Helle. Hän lainasi puheessaan Väinö Linnan romaania Täällä Pohjantähden alla. ” Jonkun sanottiin huutaneen ammuttaessa: Eläköön vallankumous, mutta useimmiten kuului karsserikopeista öisin virrenveisuuta. Montulla katsottiin teloittajia enimmäkseen silmät täynnä synkkää vihaa viimeiseen saakka. Ja samanlaisin silmin ampujat tuijottivat tähtäimiensä yli, jotka huonosti näkyivät kevätyön hämärässä. Ei huudettu eikä näytelty. Katsottiin vain puolin ja toisin sillä tämä viha oli oikeata suomalaista. Niin kuin suolampi: musta, kylmä, syvä ja samea.

Tähän muistomerkkiin on kaiverrettu tavallisten säkyläläisten ihmisten nimet, joiden kohtalona oli menehtyä sisällissodan melskeissä rintamalla, teloituksissa, nälkään ja tauteihin vankileireillä. Nämä säkyläläiset ihmiset ovat osa monien teidän elämäänne. Oman perheen piirissä heidän elämäänsä on muisteltu. Suvun kesken heitä on kaivattu. Edelleenkin pyhäinpäivänä ja jouluna tälle kivelle tuodaan kynttilöitä. Heidän muistonsa on jälkeläisten elämässä läsnä.

Keväällä 1918 kansamme oli jakautunut jyrkästi kahtia kahteen toisiaan vihaavaan ryhmään. Molemmilla puolilla ilmenneitä vihan hedelmiä on raskasta muistella. Vappuna työn ja työväen juhlana, kevään ja uuden kasvun juhlana, on tärkeää muistaa keskinäisen rauhan tärkeys.  Kristillinen lähimmäisenrakkaus on arvo, jonka soisi säilyvän mielissämme. Olisi tärkeää, että vihan voittaisi rakkaus. Kuten Veikko Helle mainitsi puheessaan neljäkymmentä vuotta sitten: ” Vain yhdessä ponnistaen, keskustellen ja sopien voimme saavuttaa tuloksia tästäkin eteenpäin monella tapaa muuttuneissa olosuhteissa ja kovien kehityspaineiden keskellä”. Tämä ajatus on hyvinkin käyttökelpoinen tänäkin päivänä.

Tämä muistomerkki on ollut neljäkymmentä vuotta ollut osa kansamme historian muistamista. Seurakuntaneuvos Väinö Mäkelä osoitti tämän paikan ja seurakunta on huolehtinut muistomerkistä. Itsenäisyyspäivänä tälläkin muistomerkillä käydään.

Veikko Helle päätti puheensa. ”Tosiasiat tunnustaen, historian opetukset muistaen ja yhteisin voimin on meidän uupumatta rakennettava edellytyksiä paremmalle ja turvallisemmalle huomiselle, tämän päivän ja tulevaisuuden toivolle”.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vappu

Valo on voittanut pimeyden

Lauantai 8.4.2023 - Ismo Nieminen, kappalainen

Pääsiäinen on kiertävä juhla. Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Talven pimeys alkaa olla jo ohi. Vaikka kylmä pitää vielä pintansa, on sen valta jo julistettu.

Talven horroksesta ihminenkin herää eri tavalla elämää. Valo on voittanut pimeyden.

Pääsiäisenä muistamme Jeesuksen kärsimystä, kuolemaa ja ylösnousemusta. Kuljemme valosta pimeään. Kuljemme kuolemasta elämään. Ylösnousemus antoi elämänuskoa Jeesuksen oppilaille. Samanlaista elämänuskoa mekin tarvitsemme.
Hyvää pääsiäistä
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pääsiäinen

Taas kaikki kauniit muistot

Perjantai 23.12.2022 - Ismo Nieminen, kappalainen

Jouluun liittyy paljon muistoja. Joitakin jouluja ei välitä muistella. Joulujen pitkässä ketjussa on kuitenkin enimmäkseen hyviä jouluja. Erityisesti lapsena oli joulut tärkeitä. Juhlaan valmistautumien ja itse juhla olivat jännittäviä ja mieleenpainuvia. Nyt työikäisenä joutuu tai pääsee puhumaan joulusta muille ihmisille. Minulle joulu on kristillinen juhla. Joulu on pienen lapsen juhla, joka pelasi maailman, minutkin. Enkeleiden ilosanomasta löytyy joka joulu uudestaan iloa ja valoa.
Vaikka maailmassa on paljon pimeyttä ja monet asiat painavat mieltämme joulun sanoma on sama. Unohda arki ja sen vaivat. Vietä tätä juhlaa rauhassa. " Taas kaikki kauniit muistot mun tulee mielehen. Lumivalkeat pellot puistot ja juhla Jeesuksen." Hyvää joulua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu

Hän kanssamme käy

Lauantai 16.4.2022 - Ismo Nieminen, kappalainen

Olin kiirastorstaina kanttorin kanssa pitämässä hartautta Säkylä-hallilla Isosäkylän oppilaille. Päivä oli merkittävä. Pariin vuoteen ei ole voinut järjestää yhteistä kokoontumista. Tunnelma oli korkealla. Maskiensa takana lapset lauloivat innostuneesti pääsiäislauluja ja olivat joka solullaan mukana.

Me ammattiuskovaiset, kanttori ja minä, olimme melkein liikuttuneita lasten innosta. Mielessä oli ajatus, että entinen aika olisi tulossa takaisin. Sitten muistin, että mukana on pakolaislapsia. Sota on pakottanut heidät jättämään tutun ja turvallisen kotiseudun. He elävät nyt turvassa, mutta vieraassa maassa. Silloin ymmärsin, että entinen aika ei olekaan palaamassa. Sairauden lisäksi elämässä on sodan varjo.

Uskon tehtävänä on antaa voimaa elämäämme. Vaikeina aikoina sitä voimaa tarvitaan erityisesti. Lasten pääsiäislaulussa lauletaan: ” Hän kanssamme käy tuleville teille. Kanssamme käy ilon antoi meille. Jeesus nousi ylös haudastaan.”

Pääsiäisen sanomasta voi etsiä voimaa, kun sairaus ja sota huolestuttavat meitä.

Hyvää pääsiäistä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pääsiäinen. pakolaislapset

Toinen poikkeusjoulu

Perjantai 24.12.2021 - Ismo Nieminen, kappalainen

Viime jouluna ajattelin, että se jää muistoihin poikkeuksellisena juhlana. Vielä mitä, tämäkin joulu on kovin poikkeuksellinen. Elämme edelleen kulkutaudin varjossa. Naamarit ja rokotukset ovat vahvasti läsnä
arjessamme. Testit ja karanteenit täyttävät arkemme. Kaikkeen jotenkin tottuu. Poikkeustilakin alkaa tuntua tavalliselta.
Joulu on joulu vaikka elämä ei jatkaisikaan juoksuaan normaaleja raiteitaan. Jeesus syntyi tänne maailmaan veljeksemme ja johdattaakseen meidät kerran taivaan kotiin. Täällä maanpäällä hän antaa meille mallin hyvään elämään. Hän neuvoo meitä välittämään toisistamme ja välittämään Jumalasta. Vaikka ei välittäisikään joulun hengellisestä puolesta, tarjoaa joulu useimmille tilaisuuden lepoon ja virkistykseen. Juhla katkaisee arjen ja auttaa jaksamaan eteenpäin.
 
Rauhallista joulua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu

Poliisi neuvoo jäällä liikkujaa

Perjantai 3.12.2021 - poliisi

Jäällä liikkujan turvavarustus

JÄÄNASKALIT, jotka pidetään helposti saatavilla esimerkiksi kaulassa roikkumassa. Jään pettäessä naskalit isketään jään reunaan ja niiden avulla kavutaan vedestä kantavalle jäälle. Joissakin naskaleissa on mukana hätäpilli, jonka ääni kantaa kauas.

JÄÄPIIKKI TAI -SAUVA on tukeva teräskärkinen sauva, joka läpäisee 5 senttimetrin jään yhdellä iskulla. Sen avulla voi kokeilla jään kestävyyttä ja myös hädän tullen auttaa itsensä tai toisen ylös avannosta. Tavallinen puukeppikin on parempi kuin ei mitään.

HEITTOKÖYSI, joka pidetään helposti saatavilla, esimerkiksi repun sivutaskussa. Sen avulla jäihin pudonneen voi auttaa takaisin.

REPPU, joka on varustettu lannevyöllä tai haarahihnalla. Reppu toimii kellunta-apuna, kun siihen on pakattu vesitiiviiseen pussiin varavaatekerta ja pyyhe.

MUOVISELLA PILLILLÄ hälytetään apua.

Ota mukaan myös KAVERI, sillä yksin jäille ei kannata lähteä.

Lähde: Poliisi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: heikot jäät

Poikkeusjouluna

Keskiviikko 23.12.2020 - Ismo Nieminen, kappalainen

Poikkeusjouluna
Tänä vuonna monet totutut kuviot ovat menneet täysin uusiksi. Onhan niitä ollut vaikeampiakin
aikoja kuten sotia ja nälänhätää. Kuitenkin tänä vuonna vanha normaali maailmanjärjestys on
muuttunut. K-alkuinen pöpö on laittanut melkein kaiken etätoiminnaksi. Työttömyyttä, taloudellisia
huolia ja sairauden pelkoa on maailma täynnä. Keskellä kaikkea tätä valmistaudutaan taas jouluun.
Tämä jouluna pestään käsiä ja sovitellaan maskeja. Kuitenkin jokainen jollain tavalla haluaa joulua
viettää.
Evankeliumien ensimmäinen joulu tapahtui sekin poikkeusoloissa. Valtiovallan verouuditus oli
mullistanut tavallisen elämän. Kuten usein nykyisinkin, uudistukset oliat hankalia ja vaivalloisia,
silloinkin Marian Joosefin täytyi lähteä pitkälle matkalle. Betlehem oli kuin nuijalla lyöty samalla
asialla olevia. Majapaikaksi löytyi vain eläinten suoja. Kesken tätä alkoi vielä synnytys. Pieni lapsi
sai kehdokseen eläinten ruokakaukalon. Oli enkeleitä, tähti ja paimenia ja viisaita miehiä. Kaukana
normaalista ja turvallisesta.
Evankeliumin viesti Pelastajan syntymästä on tuonut iloa ja rauhaa kauan. Samaa se viesti voi tuoda
tänäänkin poikkeusjouluna. ” Syttyi siunattu joulutähti. Yöhön maailman raskaaseen. Hohde
määrätön siitä lähti. Viel on auvona ihmisten”.
Hyvää joulua!

2 kommenttia . Avainsanat: joulu

Vappua kaikille, tasapuolisesti

Torstai 30.4.2020 - Kari

Saamme elää nyt historiallista vappua. Äreä koronavirus on tunkeutunut lintukotoomme ja muuttanut arkemme uuteen uskoon.

Työväen, ylioppilaiden ja kevään juhla on kuitenkin kavalasta kuokkavieraasta huolimatta keskuudessamme. Poikkeusoloissakaan ei meiltä voi viedä niitä tunteita, joita juhlaan kautta vuosikymmenten olemme liittäneet. Ulkoiset puiteet ovat muuttuneet, sisältö ei. Kotioloissa ja viruaalitapahtumissa soivat työväenlaulut ja kevään ylistysviisut. Munkkia ja simaa nautitaan antaumuksella. Poliittiset puheetkin välittyvät kotisohviille.

Poikkeuskeväässä maamme hallitus on tehnyt yötä päivää työtä, jotta selviäisimme koronahaasteesta mahdollisimman vähin vaurioin. On onni, että ministerin tehtäviin on valikoitunut joukko täyspäisiä ihmisiä, eikä mitään populismin helppoheikkejä. 

Tekevälle toki sattuu. Tämä pätee hallitukseenkin. Se on kuitenkin osoittanut suuruutta olemalla nöyrä asialliselle kritiikille ja kääntänyt vastoinkäymiset opiksi tulevaan. Suosio kansan keskuudessa on säilynyt ja lisääntynytkin avoimen tiedottamisen ansiosta.

Oppositiotakaan ei voi nyt ruoskia. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta se on keskittynyt enemmän rakentamiseen kuin hajottamiseen. Korona ei ole poliittinen peli vaan yhteinen ongelmanratkaisutehtävä.

Hyvää vappua kaikille, tasapuolisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vappu, korona,

Rauhaa kaikille

Sunnuntai 22.12.2019 - Ismo Nieminen, kappalainen

Säkylässä on monena vuotena ollut joulun alla laavuhartaus iltapimeässä. Erämiesten jätkänkynttilät ja
nuotio luovat lämmintä valoaan pimeyteen. Säät vaihtelevat mutta aina tuo tilaisuus on jollakin tavalla
puhutteleva.
Muutama joululauluesitys mieskvartetin laulamana aloittaa tilaisuuden. Seuraavaksi julistetaan joulurauha metsän eläimille. Seurakunnan työntekijä puhuu pari ajatusta joulun hengellisestä sanomasta. Lopuksi lauletaan yhdessä maa on niin kaunis. Ohjelman jälkeen vähän piparia ja glögiä nautittuaan lähtevät ihmiset koteihinsa valmistautumaan joulun viettoon.
Luonnon läheisyys, valon ja pimeyden vuoropuhelu sekä rauhan sanoma puhuttelevat ja rauhoittavat ihmistä. Jouluna vietämme Jeesuksen syntymäjuhlaa. Jeesus on kristityille tärkeä. Hänen syntymäjuhlaa saamme viettää kiitollisena.
Laavuhartauden ohjelma päättyy aina lauluun. ” Enkelit ensin paimenille lauloi. Sielusta sieluhun kaiku soi.
Kunnia Herran maassa nyt rauha kun Jeesus meille armon toi.”
Rauhallista joulua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu

Tuhkan keskellä risti

Perjantai 19.4.2019 - Ismo Nieminen

Hiljaisella viikolla omia on puhuttanut  viime päivinä vanhan kirkon palaminen Ranskassa. Notre Dame kirkko vaurioitui pahasti Pariisin keskustassa. Meille suomalaisillekin rakennus on tuttu ja moni on siellä käynytkin. Yleisradio kokosi suomalaisten muistoja kirkosta ja yllättävää oli lukea miten monilla liittyi rakennukseen muistoja. Siellä oltiin rukoiltu, kuultu musiikkia ja laulettu kuorossa. Jotkut olivat menneet kihloihin ja oltiin surtu kuolleita omaisia. Ei siis mikä tahansa kaukainen kirkko.

Kirkot edustavat hengellisyyttä ja Jumala.  Ne tarjoavat erityisen tilan Jumalan kohtaamiseen. Kirkon tuhoutuminen surettaa siis jokaista , jolle hengelliset asiat ovat tärkeitä. Tulipalon jälkeen julkaistiin kirkon sisältä kuva. Tuhkan keskellä loisti kultainen alttariristi. Kuvana se julisti toivoa. Pääsiäisessäkin on kysymys toivosta. Golgatan risti toi toivon uskoville. Eteenpäin mennään vaikka kaikki ympärillä olisi tuhkana. Kirkoissa sanomaa tästä on tarjolla. Tervetuloa.

Kommentoi kirjoitusta.

Valaise kasvosi meille

Lauantai 22.12.2018 - Ismo Nieminen, kappalainen

Työssäni pääsen usein kohtaamaan pieniä lapsia. Lapsissa on eroja. Kastepuvussa kastemaljan ääreen kannetaan pieni vauvoja, pulleita vauvoja, kiharapäisiä vauvoja ja kaljuja vauvoja. Joskus vauva huutaa kuin palosireeni koko ajan. Toisinaan piltti uinuu syvää ja rauhallista unta.

Vaikuttavimpia ovat vauvat jotka ovat valppaita ja kiinteäsi katsoa napittavat silmiin. Kastekaavassa on vuosisatojen takaa säilynyt kohtia, joissa puhutellaan lasta. Joskus hämmentävästi tuntuu siltä, että vauva ymmärtäisi kaiken, mitä hänelle puhutaan. Pieni vauvan ystävällinen katse lämmittää kummasti sydänalaa ja herättää halun pitää huolta.

Betlehemin öisen tähtitaivaan alla pienessä eläinsuojassa saatiin katsella vastasyntynyttä poikalasta. Huusiko vai nukkuiko hän, sitä emme tiedä. Usein taideteoksissa kuitenkin seimenlapsen kasvot säteilevät taivaallista valoa. Jumala tulee ihmisiä lähelle pojassaan joulun lapsessa tänäänkin. Herran siunauksessa toivotaan, että Herra valistaisi, siis valaisisi kasvonsa meille. Ensimmäisenä jouluna Jumalan kasvot olivat pienen lapsen kasvot Betlehemin yössä.

Rauhallista joulua!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulun sanomaa

Onko hallituksella vaikkua korvissa? (julkaistu SK 25.10.)

Perjantai 26.10.2018 - Kari

Hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen tukkanuotta lakimuutoksesta pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojaan on pitkittynyt ja samalla mutkistunut. Sopiminen tuntuu nyt olevan vaikeaa ja keskinäinen luottamus hukassa. Perinteiseen neuvotteluun tasavertaisesta lähtökohdasta ei hallituksen taholta haluta nöyrtyä. Mitä ilmeisimmin kyse on paljon suuremman reformin esivalmistelusta. Joku tökkii selkään ja vaatii tinkimättömyyttä. Vaalituelle halutaan vastinetta.

Vaalien lähestyessä on selvää, ettei vasemmisto-oppositio ole mikään sylikoira, joka seuraa sivusta tapahtumien kulkua. Se on tietysti rakki, joka ei nyt vaikene. Huomattavaa on kuitenkin, että päivä päivältä hallituksen vaikkukorvaisuutta arvostelevien joukko täydentyy uusilla arvovaltaisilla tahoilla, joilla ei ole puoluepoliittista motiivia.

Työnantajapuolen (EK) eläköitynyt johtaja Lasse Laatunen ja työoikeuden professori Seppo Koskinen tyrmäävät irtisanomislain uudistuksen perustuslain näkökulmasta. Samaan miinan hallitus on ajanut monia hutiloiden valmisteltuja tekeleitään. Muutoinkaan nämä juristin koulutuksen saaneet herrat eivät pidä uudistusta kansakunnalle vahingollisen riidan arvoisena. Sen työllisyysvaikutus kun jää olemattomaksi.

Taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman puolustaa ay-liikettä, jota on syytetty yleisen veto-oikeuden vaatimisesta. Hänen mielestään se on sen sijaan taipunut työttömyysturvan heikennyksiin ja hyväksynyt muita jäsenistön kannalta ikäviä muutoksia. Nyt kuppi meni nurin ja tarvittiin työtaistelutoimia.

Rehellisen mielenkiintoisesti päivän epistolaa käsitteli Maaseudun tulevaisuuden kolumnissaan (22.10.) keskustan ex-kansanedustaja ja kevään vaaleissa uudelleen ehdolle asettuva Timo Kaunisto. Alastarolla kotitilaansa viljelevä yrittäjä näkee, ettei Sipilän hallituksella ole mahdollisuuksia pärjätä ay-liikkeelle. Puheet taistelusta kansanvallan puolesta ovat onttoja, kun itse päästetään Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen takaovesta sisään. Se siitä riippumattomuudesta.

En varsinaisesti tunne tätä Kaunistoa, mutta muutama vuosi sitten olin rajusti törmäyskurssilla hänen kanssaan. Tämä tapahtui veteraanijääkiekko-ottelussa Säkylän jäähallissa.  Kontaktoimme seurauksella, että jouduin seuraavana päivänä hakemaan terveyskeskuksesta ”relaksanttia” jäykistyneeseen niskaani. Uskon, että Kaunisto on jämäkkä mies myös politiikan kentällä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallitus, ay-liike, irtisanomissuoja

Nyt otetaan Vuorenmaan pojasta mittaa (julkaistu SK / 5.7.2018)

Lauantai 7.7.2018 - Kari

Nykyisen hallituksen alueellistamispäätöksiä on saatu odotella, kun viime kuukausien aikana kaikki kabinetin toimintatarmo on valunut reisille sote-uudistuksen vatkaamisessa. Meitä satakuntalaisia ja etenkin säkyläläisiä on pitänyt jännityksessä Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) kohtalo. Säkylässä ja Huovinrinteellä kaikki olisi valmista vieraan tulla ja käydä taloksi. Täällä sotilaallista kriisinhallintaa voisi mainiosti täydentää siviilipuolen osaamisella. Harjoitteluinfraa on olemassa.

Siirrettäväksi kaavailtua Kriisinhallintakeskusta tavoittelevat Säkylän ohella Tampere ja Helsinki. Nykyinen keskuksen kotipaikka Kuopio ei myöskään halua sovinnolla luopua isännyydestään.  Alueellistamisen koordinaatioryhmä antoi viime viikolla lausuntonsa Kriisinhallintakeskuksen sijoituspaikasta sisäministeriön selvitysten pohjalta. Matkalipuissa luki: ”Helsinkiin”.

Perusteet Helsingin paremmuudelle olivat muun muassa pienemmät matkakulut. Kenen kuluista on kysymys? Keskuksessa koulutettavat tulevat eri puolilta maata, eivät vain Kehä kolmosen sisältä. Kriisinhallintakeskuksen evakuointi Säkylään onnistuisi varmasti siinä missä Helsinkiin tai Tampereelle. Nykyisen digitalisaation aikakaudella fyysinen sijoituspaikka merkitsee entistä vähemmän. Muuttotappiopaikkakunnalle 20 uutta työpaikkaa olisi merkittävä lisä taistelussa valtiojohtoista näivettämistä vastaan.

Nyt sisäministeri Kai Mykkäsellä (kok), joka on julistautunut aateveli Jan Vapaavuoren (kok) johtaman Helsingin kannattajaksi, on valta ja voima ratkaista asia itse.  Alueellistamisen koordinaatioryhmä on kuitenkin suositellut ministeriä viemään asian valtioneuvoston ratkaistavaksi. Jo ryhmässä sijoituspaikasta oli erilaisia näkemyksiä.

Jos ratkaisua käsitellään valtioneuvostossa, se saa poliittisen ulottuvuuden. Pelissä eivät silloin ole pelkät numerot vaan myös inhimilliset tekijät. Keskusta kyllä laskee alleen, jos se hyväsyy alueellistamisen, joka keskittää kaiken Helsinkiin. Valtioneuvostossa sijoituspaikasta varmasti äänestettäisiin.

Meillä satakuntalaisilla ja säkyläläisillä (Köyliö) on hallituksessa ”oma” ministeri. Petteri Orpo (kok) lienee huomioinut kotikonnuiltaan kantautuneet savumerkit. Nyt otetaan Vuorenmaan pojasta mittaa. Kautta aikojen ministerit ovat järjestelleet kotiseudulleen siltarumpuja ja teitä. Tässä olisi nyt Petterillä näytön paikka, vaikka vaalipiiri onkin vaihtunut Varsinais-Suomeen.

( Sittemmin ministeri Mykkänen teki oman Helsinki -ratkaisunsa eikä vienyt sijoitusasiaa valtioneuvoston käsittelyyn. )

1 kommentti . Avainsanat: Säkylä, Orpo, kriisinhallintakeskus

Punaisten muistomerkillä Säkylässä 30.5.

Tiistai 1.5.2018 - Ismo Nieminen

Ismo Niemisen puhe Vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistomerkillä Säkylän kirkkomaalla 30.4.2018

Huomenna vapunpäivänä on kansainvälinen työläisten juhlapäivä. Olemme kokoontuneet tänne Vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistomerkille kunnioittamaan sata vuotta sitten käydyssä sisällissodassa kuolleiden säkyläläisten punaisten puolella kuolleiden muistoa.

Tämä muistomerkki paljastettiin tähän Säkylän kirkon eteläpuolelle 35 vuotta sitten 1983. Säkylän metallityöväen ammattiosasto lahjoitti muistokiven hankkimiseksi alkumäärärahan ja paikallisten työväenjärjestöjen avulla saatiin muistomerkkiin tarvittavat varat nopeasti koottua.

Muistomerkin paljastustilaisuudessa ministeri Veikko Helle lausui mm. seuraavaa:”Me, jotka nyt olemme kokoontuneet tänne Säkylän punaisten muistomerkille, osaamme vain kalpeasti aavistaa ne olosuhteet ja tunnot, jotka syöksivät kansamme veljessodan onnettomuuteen. Tuomareita emme voi olla, ainoastaan voimme hiljentyen pysähtyä muistamaan heitä, jotka kuohuvina aikoina antoivat henkensä aatteen ja paremman huomisen puolesta.”

Tähän muistomerkkiin on koottu 53 säkyläläisen nimet. Heistä viisi kaatui taisteluissa 19 teloitettiin sodan jälkiselvittelyissä kolme täällä Säkylässä. Suurin osa menehtyi vankileirien epäinhimillisissä oloissa väkivallan, nälän, janon tai sairauksien näännyttäminä. Eniten säkyläläisiä kuoli Lahdessa. Hävinneiden osa oli raskas. Jokaisen nimen taakse kätkeytyy yksi arvokas ihmiselämä. Jokaista heistä jäi joku kaipaamaan. Surun lisäksi läheiset saivat kärsiä usein myös ylenkatsetta ja häpeää.

Veikko Helle sanoi myös puheessaan: ” Suomalainen kansanvalta on rakentunut kamppailujen ja vaikeuksien kautta. Mutta siitä on ammennettu myös se voima, jolla tätä maata on muutettu yhä paremmaksi ja tasa-arvoisemmaksi kansalaisten elää ja toimia. Ongelmista huolimatta ei parlamentaarisen demokratian sijalle ole nostettavissa mitään muuta järjestelmää vakaan kehityksen ja oikeudenmukaisuuden takeeksi. Vain yhdessä ponnistaen, keskustellen ja sopien voimme saavuttaa tuloksia tästäkin eteenpäin monella tapaa muuttuneissa olosuhteissa ja kovien kehityspaineiden  keskellä." Näin siis puhui Ministeri Veikko Helle 35 vuotta sitten ja nämä sanat sopivat hyvin myös nyt elämäämme aikaan.

Sata vuotta sitten sattuneet tapahtumat eivät saa toistua. Sen eteen meidän kaikkien on tehtävä työtä. Tänään paikalla on monia joiden läheisten nimet on tähän muistomerkkiin kaivattu. Otamme osaa siihen suruun jota te ja läheisenne ovat joutuneet vuosikymmenten aikana kantamaan. Haluan lausua myös kiitoksen kaikille niille joiden työn ansiosta on tähän pystytetty. Ei vähiten Metallin ammattiosastolle.

Samalla toivotan kaikille iloista ja rauhallista vappua.

2 kommenttia .

Niinistön toinen tasavalta

Tiistai 30.1.2018 - Kari

Sauli Niinistö valittiin tasavaltamme uudeksi presidentiksi selvin lukemin. Taitavasti valitsijayhdistyksen kautta hoidettu kampanja häivytti ehdokkaan poliittista väriä ja sai vaalin tuntumaan kansanliikkeen juhlalta.

Tulevat kuusi vuotta eivät Niinistölle ole mitään naistelehtien perheuutisissa paistettelua. Maailma ympärillämme asettaa hankalia haasteita, joihin on vastattava. Ulkopolitiikan menestykselliseen johtamiseen tarvitaan nöyryyttä ja viisautta. Syyttä ei Niinistö ilmoittanut, että käy säännöllistä vuoropuhelua kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa.

Niinistölle on syytä toivottaa onnea ja menestystä tehtävässään. Hänellä ei ole varaa epäonnistumiseen, joka veisi maamme mukaan ulkopoliittiseen kriisiin.  

Sallittakoon lopuksi pieni teoreettinen pohdiskelu:

Jos joku muu kuin Niinistö olisi valittu ensimmäisellä kierroksella presidentiksi, vietettäisiin hänenkin virkaanastujaisiaan tämän viikon torstaina. Niinistön perheelle olisi tullut pikainen häätö linnasta.  Sauli ja raskaana oleva puolisonsa Jenni olisi ajettu tylysti lumihankeen kuin sata vuotta sitten Laurilan perhe Pentinkulmalla. Kuvainnollisesti.

1 kommentti . Avainsanat: Niinistö, presidentti

Kun joulu on

Sunnuntai 24.12.2017 - Ismo Nieminen, Säkylä-Köyliön srk:n kappalainen

Olipa sitten jouluihminen tai ei. Joulun tuloa ei voi olla huomaamatta. Joulu on esillä kaikkialla. Jouluna muistetaan itselle tärkeitä ihmisiä eri tavoin. Korttien lähettäminen on jo vähentynyt, mutta sosiaalisessa mediassa muistetaan läheisiä sitäkin enemmän. Hyvän joulun toivotukset kuuluvat myös teillä ja aitovierillä. Jouluna on myös hyvää tahtoa niitä ihmisiä kohtaan, joilla ei elämässä mene kovin hyvin. Seurakunnan diakoniatyön ja muiden yhteisöjen kautta on autettu heikoimmassa asemassa olevia. Kaikenkaikkiaan joulu on hyvän tahdon juhla.

Jouluna muistellaan Jeesuksen syntymää. Vanhassa joululaulussa sitä kuvataan näin. ” On äiti laittanut kystä kyllä. Hän lahjat antaa ja lahjat saa. Vaan seimi, pahnat ja tähti yllä ne silmiin kalleina kangastaa siks´mieli hellä on kristityllä kun joulu on. Kun joulu on-

1 kommentti . Avainsanat: joulu

Säkylän kuntavaaleissa vedonlyöntikohteita

Tiistai 28.3.2017 - Kari

Kuntavaalien kirikierrokset alkavat, kun päästään ennakkoäänestyksen alkuun. Toreilla tarjoillaan rokat, lätyt, kahvit ja makkarat. Ilmassa on suuren markkinan tuntua. Postiluukut kolahtelevat erilaisista puolueiden julkaisuista, mutta myös yksityisistä mainoksista. 

Säkylässä eniten ehdokkaita listoilleen kerännyt keskusta painatti taas mediakonsulttinsa toimesta "Vihreän vaijerinsa". Paikalliset yritykset mainoksineen ovat vahvasti tukeneet  julkaisua taloudellisesti. Lehti esittelee ansiokkaasti ehdokkaat, eikä syyttä. Joukossa on paljon "vähemmän tunnettuja tuttavuuksia" - vielä esittelyn jälkeenkin.

Keskustan listojen ainoa yllätysnimi lienee kokoomuksen suojista tullut Jyrki Aaltonen. Asioista tavallisesti hyvin perillä olevat keskustalaislähteet ovat kertoneet, että hänen pyyntöään päästä mukaan vastusti vain vaalikoneiston toteemi Tarmo Luoto

Ilman Aaltostakin keskusta pyrkii profiloitumaan yrittäjäpuolueena. Löytyy joukosta sentään neljä rehtiin alkiolaiseen tapaan itseään häpeilemättä maanviljelijäksi kutsuvaa ehdokasta. Veikkaan, että heistä Veli-Pekka Suni ja Mika Männistö saavat kursailemattomuudestaan palkaksi hyvän äänimäärän.

Demareilla ehdokaslista täyttyi kiusallisen hitaasti. Lopulta kokoon saatiin kuitenkin hyvin iskukykyinen joukko. Reserviin jäi vielä muutama tulevaisuuden nimi. Yllättävin tulokas listalla on ilman muuta Seija Muurinen, joka loistavasta äänimäärästään huolimatta ei viime vaalien paikkajaossa päässyt osingolle kokoomuksen sisäisessä tehtävien täytössä. Loikkari hän ei ole toimittuaan vaalikauden omana ryhmänään. Mielenkiintoista nähdä, oliko Seijan kannatus henkilökohtaista. Seuraavatko siis äänet häntä vai takavarikoitiinko ne entiselle puolueelle ?

Demarien ehdokaslista jakaantuu puoliksi entisen Köyliön ja Säkylän asukkeihin. Muutamilla on työnsä puolesta hyvät mahdollisuudet saada ääniä vanhan kuntarajan molemmin puolin. Ismo Nieminen on selkeästi tällainen kahden heimon tasapuolinen palvelija. Uudet tarjokkaat Terttu Pesonen-Säilä ja Teppo Rantalainen ovat mielenkiintoisia haastajia. 

Mainonnassaan demarit haluavat osoittaa riippumattomuuttaan. Ryhmän ilmoitukset maksetaan rehellisesti yhdistysten omilta tileiltä. Näin ei synny mitään sidonnaisuuksia tai kiitollisuuden velkaa.

Kokoomuksen tuska ehdokkaiden etsinnässä näkyy lopputuloksessa. Suurin yllätys oli varmaan värikkäiden vaiheiden jälkeen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi nousseen Jarkko Jaspan luopuminen. Kyseessä on joko henkilökohtaisen mitan täyttyminen tai ryhmädynamiikan ongelma. Yhdessä Aaltosen loikan ja Muurisen palaamatta jäämisen kanssa kokoomuksen tilanne on haastava. Jännityksen kohteena on aktiiviupseeri Mika Heikkilän ja reservin upseeri Olavi Mäkisen kaksintaistelu.

Kokoomuksen aviiseja vielä alkuviikosta odoteltiin, joten niitä ei voi tässä kommentoida.

Perussuomalaisten ehdokaslista on hiukan kokoomusta lyhyempi. Edesmenneen ääniharavan Jorma Julinin jytkyä tavoittelee yhdeksän ehdokasta. Listaa tutkaillessa kiinnittyy huomio siihen, että ehdokkuuskin voi olla eräänlainen sukuvika. Ryhmän ykkösen paikasta kisailtaessa Maarit "Susi" Markkula saa haastajakseen lehtien palstoilla vallanpitäjiä ja virkamiehiä kyykyttävän Jarmo "Kynä" Hannulan.

Mainonnassa puoluetuesta täysin siemauksin nauttivat perussuomalaiset ovat liikkeellä värejä ja laadukasta painopaperia säästämättä. Tarjolla on valtakunnallista, maakunnallista ja paikallista ilosanomaa.

Vasemmisto sinnittelee edelleen Säkylän puoluekartalla. Puiston Timo kerää potin vanhan emäkunnan alueella ja saa lisä-ääniä liitosnaapuristakin pitkin sukujuuriaan. Ay-puolelta haastajaksi ilmoittautuu aluetoimitsija Matti Numminen.

Vasemmiston vaalijulkaisuista eivät postilaatikot täyty. Luotto on lehti-ilmoittelussa.

Vihreät ovat mukana, kun Reetta Hulmi kerää itselleen mukavan äänipotin, jolla ei kuitenkaan tee mitään. Jos valtuusto kasattaisiin henkilökohtaisten äänten perusteella, olisi pirteä Reetta valtuutettu. Suhteellisessa vaalissa moni epäsuositumpi ohittaa hänet. Nyt käteen jää vain osallistumisen ilo ja tietysti pohja lähteä ehdolle eduskuntavaaleissa.

Säkylän vaaleissa on tarjolla monta herkullista vedonlyöntikohdetta niin puolueiden kuin henkilöidenkin menestymisestä. Tässä olisi yksi paikkajakoennuste, josta voi olla eri mieltä :  keskusta 12, sdp 7, kokoomus 4, perussuomalaiset 3, vasemmisto 1.

19 kommenttia . Avainsanat: Kuntavaalit, Säkylä

Hallitus joutaa kaatua

Torstai 26.1.2017 - Kari

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on tullut tiensä päähän. Kansalaisten luottamus on mennyttä. On aivan käsittämätöntä, miten steppailu (yksi eteen, kaksi taakse) jatkuu jatkumistaan. Kolmen ässän sisällä ei ole tarvittavaa dynamiikkaa, jotta homma pysyisi hanskassa.

Viimeisin sekoilu nähtiin liikenneverkkoselvityksen yhteydessä. Vaikka hallitus työskentelee avokonttorissa, eivät hallituskumppanit kokoomus ja perussuomalaiset olleet lainkaan jyvällä, mitä liikenneministeri Anne Berner (kesk.)puuhastelee Sipilän antamalla mandaatilla. 

Liikenneneverkkoselvityksessä ja sen johtopäätöksissä ei ollut kysymys ihan pienestä uudistuksesta. Berner ehti jo rinnat rottingilla kehumaan aikaansaannoksiaan suurimmaksi saavutukseksi sitten auton keksimisen. Tuosta vaan hän pyyhki Orpolla ja valtiovarainministeriöllä tuulilasia. Ei ihme, että rauhallisen viileänä tunnettu Köyliön poika otti haastattelussa takakireän ilmeen. 

Tuoreen tiedon mukaan Bernerin paperiin tilattiin tutuilta konsulteilta selvityksiä. Tehtävät jaettiin pääsääntöisesti ilman kilpailutusta. Ei hyvältä kuulosta.

Hallituksella on lähiaikoina tekemistä talouskurimuksen ratkaisemisessa. Valtiovarainministeri Orpo jo listauttaa uusia menoleikkauksia, koska Kiky ei riittänytkään suunnan oikaisemiseksi. Arviontineuvosto vielä lisäsi tuskaa omalla "tuomiollaan".

Sipilän hallitus tietysti hoippuu keinolla millä hyvänsä yli kunnallisvaalien, mutta sen kohtalo sinetöityy viimeistään sote-uudistuksen sakkokierroksilla. Varapatruunat on jo ammuttu.

16 kommenttia . Avainsanat: Sipilä, Berner, Orpo, liikenneverkkoselvitys, sote

Säkylän järvien tila

Tiistai 13.9.2016 - Pekka Ovaska, kesätuiskulalalinen

”Köyliönjärven Yttilän Otassa sinilevää runsaasti”, uutisoi Satakunnan Kansa 10.9. Yttilän Otassa sijaitsee valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka. Levää havaittiin - joskaan ei runsaasti - myös Säkylässä, Pyhäjärven Katismaan uimarannalla ja Kokemäen Sääksjärvellä.

Turun seudun vedenottosuunnitelma käynnisti aikoinaan taistelun Pyhäjärven puolesta. Keskusteluun nousi myös Yläneen- ja Pyhäjokien vaikutus järven tilaan. Turun vedenotto pysyi otsikoissa vuosien ajan.

Ministerit ja valtiosihteerit vierailivat Pyhäjärven rantamilla. Elettiin aikaa, jolloin ympäristötietoisuus lisääntyi. Myös SDP perusti oman ympäristöjärjestön, Villiruusun. Kuinka ollakaan, Satakunnan alaosasto perustettiin Säkylän kunnantalossa.

Turun vedenoton varalle korvausvesiputkea Kokemäenjoesta Pyhäjärveen kaavailtiin milloin mihinkin. Eräs alustava suunnitelma oli sellainenkin, että putki olisi noussut maanpinnalle Köyliönjoen eteläpuolella tuiskulalaisen pienviljelijän pellonkulmalla. Jos suunnitelma olisi toteutunut, niin mummonmökiltämme pumppuasemalle olisi matkaa alle sata metriä.

Ikuisesti jäi selvittämättä, olisiko Turun vedenotto vaikuttanut Pyhäjärven tilaan? Uhka kuitenkin poistui.

Köyliönjärven tilan kohentaminen vaatii voimakkaan kansanliikkeen ja tahtotilan. Ja rahaa. Se on pitkä projekti. Köyliönjärvi on maatalouden ja hajakuormituksen jäljiltä laadultaan ja käyttökelpoisuudeltaan ”huonossa hapessa”.

Pyhäjärvi-instituutin selvityksen mukaan ”tilanne on siinä mielessä toivoton, että järven sedimenteistä aiheutuu jatkuva sisäinen kuormitus”. Sillä tarkoitetaan sitä historiallista kuormitusta, mikä syntyi kalanviljelyn ja Säkylän sokeritehtaan päästöistä. Sokeritehtaan jätevesiä johdettiin Köyliönjärveen 1950- ja 60-luvuilla.

Fosforin ja typen määrä Köyliönjärvessä on huolestuttavan korkea. Fosforin määrä on lisääntynyt vedessä 50 mikrogrammasta 240 mikrogrammaan litrassa. Keskiarvo vuosina 2000 – 2007 oli 113 mikrogrammaa. Typen määrä on lisääntynyt 600 mikrogrammasta 1200 – 1600 mikrogrammaan litrassa.

Runsas leväkasvusto ruokkii järvessä särkien ja ahventen lisääntymistä. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Köyliönjärvessä harjoitetun poistokalastuksen vaikutus jäi vähäiseksi.

Anna Paloheimo toteaa selvityksessään (Köyliönjärvi – tila, kuormitus ja kunnostus 2010), että Köyliönjärven kohdalla ”ei ole mahdollista saavuttaa hyvää ekologista tilaa kohtuullisin kustannuksin ja käytössä olevien menetelmien ja toimenpiteiden avulla”.

Köyliönjärvi on merkittävä lintujärvi. Osa järvestä kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja osa Natura 2000-alueseen. Joutuukin kysymään: onko millään taholla valmiutta pelastaa järvi suurin kustannuksin uusien menetelmien ja toimenpiteiden avulla? Mitä ne uudet menetelmät ja toimenpiteet sitten olisivatkaan?

44 kommenttia .

Uusi vuosi, uusi Säkylä

Maanantai 11.1.2016 - Kari

Vuosi on jälleen vaihtunut. Elämme nyt uudessa Säkylässä. Ensimmäisten päivien aikana tavallinen kansalainen ei ole huomannut mitään eroa arjessaan. Teiden varsilla on sentään tapahtunut jotain. Köyliö -kuntakyltit ovat kadonneet ja Säkylä -kyltteihin on vaihtunut vaakuna. Osa kylteistä hävisi jo ennen aikojaan, kun keräilijät kävivät hämärän turvin niitä korjaamassa parempaan talteen. 

Tuulimylly -vaakunasta tuli nyt säkyläläisten kotiseutusymboli. Myös köyliöläisiä kunnanvirastolle saapuvia se kuitenkin edelleen tervehtii pääoven edustan kivetyksellä. Taloutensa kanssa painivassa kunnassa jokainen kivi on luvattu kääntää. Nämä on kuitenkin jätettävä odottamaan roudan sulamista.

Säkylä -seura myy Tuulimylly -viiriä paikallisille patriooteille vedettäväksi tankoon aina kun siltä tuntuu. Ennustettavissa on muutekin kotiseututoiminnan aktivoitumista molemmissa emäkunnissa.

Uuden Säkylän hypeä laimentaa vallalla oleva alakulo, joka ei johdu liitoksesta vaan talouden ripulista. Kuntalaisia kuritetaan verojen ja maksujen tuntuvilla korotuksilla. Yhtä ja toista totuttua toimintaa on jo ehditty mukauttaa nykyisiin voimavaroihin.

Uusi Säkylä päätti vuoden vaihteessa vähin äänin käyttää Sipilän hallituksen suomaa mahdollisuutta korottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuja lähes 30 prosenttia. Nousu on huikea. Jos olet nuori, terve ja hyväpalkkainen ei sinulla ole hätää. Paljon ankeampia aikoja on luvassa pienipalkkaisille lapsiperheille, vanhuksille ja sairaille. Yksi jos toinenkin maksun korotus osuu juuri heihin. 

Näivettyminen on itse itseään ruokkiva ilmiö, jota kunnan ei pitäisi omilla toimillaan vahvistaa. Kyläraitin tyhjät liiketilat ja asuntojen myyntipalstojen piteneminen nakertavat uskottavuutta elinvoimaisuuteen. Yhä harvemmin katukuvaan ilmaantuu rakennustelineitä, mutta aivan liian usein tyhjiä näyteikkunoita. 

Yhtenä auvona paikallinen yrittäjäjärjestö on vaatinut kuntaan omaa elinkeinovirkamiestä. No, uskotaan sitä joulupukkiinkin. Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää on kyllä kunnan puolesta käänneellyt kiviä sen verran ahkerasti, että kaikki syönnillä olleet saalit ovat varmasti jääneet pyydykseen.

Eräs entinen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja kiteytti aikanaan kunnan roolin päättäjille: hoitakaa te Säkylä asukkaille houkuttelevaksi, me huolehdimme itse yrittämisen osuudesta. Näillä askelmerkeillä eteenpäin.

156 kommenttia . Avainsanat: Säkylä, Köyliö, Tuulimylly

Vanhemmat kirjoitukset »