Säkylän järvien tila

Voiskohan eu ottaa järven mallihankkeeksi puhdistamisen osalta. Ensin tietysti paikallisesti pitäisi katkaista lisä rehevöityminen jokainen omalta osaltaan. Valtio hakaa rahaa talvivaaraan miksei tähänkin. Miten tuo imuruoppaus pahimmista paikoista, kaislikkojen kaivuut jne. Suoratinaltaiden rakentaminen pahimpien tuloojien kohdalle.

Hyvä Pekka. Tämä kissä pitää nostaa vihdoin kunnolla pöydälle.

"Ennen pantiin säkki pystyyn, nyt lappeelleen". Moni varmaan muistaa, kuinka täkäläinen viljelijä/kuntapoliitikko veisteli Köyliönjärven rantapeltojen korkeista fosfori- ja typpipitoisuuksista.

Pyhäjärven suojelun puolesta on ponnisteltava edelleen, mutta myös Köyliönjärven. Mitä järven pelastamiseksi voidaan tehdä on tietenkin monimutkaisempi asia, mutta eiköhän asiantuntemusta löydy. Ihan omastakin ympäristötoimistosta ja vaikkapa Pyhäjärven Suojelurahastosta käsin.
Hoitokalastus lienee yksi hyvä keino, jolla fosforia saadaan pois. Kalastus taas vaatii yhteiskunnan tai ainakin kunnan tukea.
Nimimerkkii Jalmarilla oli myös ideoita. Niitä nyt kaivataan.

Nimimerkki "Köyliöläinen" muistaa Ruoholan Esan puheet väärin. Se oli niin, että ennen vanhaan pelloille riitti apulantasäkki lappeelleen. Nyttemin täytyy laittaa jo pystyyn.

Nyt ollaan liikkeellä hyvällä asialla. On häpeäksi asti, että tämä maankuulu järvi on näin ihan paikallisin toimin saastutettu. MITÄ SANOISI LALLI ?

Köyliönjärven tilan kohentaminen tulee ottaa uudessa Säkylässä vakavasti. Ravinnekuormaa tulee entisen Köyliön alueen ulkopuoleltakin, Säkylän pelloilta. Sieltä tulevan ravinnekuorman osuudeksi arvioidaan yli 20 prosenttia. Myös Säkylän sokeritehtaan päästöt ovat jättäneet järveen omat jälkensä.
Osa Koyliönjärvestä on lintuvesien suojelualuetta, osa Natura-aluetta. Mahtanevatko ne asettaa rajoituksia järven pelastustoimille?

Vaalit lähestyy ja kunnallisneuvoksesta tulee taas kaikkien kaveri.

Jos vaalimalla Pyhäjärven suojelua ja Köyliönjärven tilan kohentamista saavuttaa kaikkien kaveruuden, niin se ei suinkaan ole huono juttu. Päinvastoin.

Toimiiko KÖyliönjärven suojeluyhdistys nykyisin ?

Eurajoen koululaiset osallistuvat Itämeren suojeluun. Voisivatko uuden Säkylän koululaiset ryhtyä etsimään ideoita Pyhäjärven ja Köyliönjärven varalle?

Edellisen kirjoittajan idea on hyvä. Eikös se erityisopettaja Rautiainen voisi viedä ajatusta eteenpäin ?

Eräässä 80-luvun palaverissa Kiikoisissa aiheen ulkopuolella syntyi keskustelua kunnassa suoritetuista vesistöjärjestelyistä, mm. järvien kuivattamisesta. Kunnan johtotehtävissä silloin toiminut vanha mies puolustautui ja totesi, että ratkaisut tehtiin sen ajan parhaan tietämyksen pohjalta.

Köyliönjärven kohdalla "rankin" perkaushanke pantiin vireille 1933 ja hanke hyväksyttiin 1935. Perkaus toteutettiin 1938 - 40. Vedenkorkeus aleni tietolähteestä riippuen 0,65 - 0.9 metriin. Rantaviiva siirtyi perkauksessa jopa yli 40 metriä. Peltoa syntyi lisää 150 hehtaaria.

Seuraava perkaus suoritettiin 1982. Sen seurauksena vedenpinta aleni 8 cm.

Kaiketi perkaukset perustuivat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, mutta kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä: vedenpinta aleni metrillä, mutta samalla käynnistyi eroosio, jonka seurauksena savea kasaantui järven syvänteisiin. Syvänteet mataloituivat 18 metristä 13 metriin. Maanviljelyn ja järvenlaskun yhteisvaikutuksista järven tasapaino häiriytyi vakavasti.

Järven syvyyden lisäämiseksi haettiin lupaa vuonna 2006. Se saatiin, mutta päätöksestä valitettiin.

Onko jollakin taholla tietoa, onko hankkeesta luovuttu vai onko valitus vieläkin vireillä?

Hyvä kysymys. Köyliönjärven tilasta taitaa olla paljonkin tietoa. Minusta tässä uudessä Säkylässä Köyliönjärven pelastaminen on otettava tosissaan.
Tietoa on, mutta sitä tarvitaan toki lisää. Selvää kai lienee, että kunnan on tähän panostettava myös rahavaroin.

Köyliönjärvi ansaitsee parempaa.

Oispa hienoa jos vaikka pyhäjärvi-instituutti saisi tehtyä köyliönjärvestä jonkilaisen pilottihankkeen jossa tutkittaisiin järven tila, miten korjata ja edelleen korjattaisiin. Jos jo kolmekymmentä luvulta on alettu pitäisi meidän sukupolvi saada tämä päätökseen ennen kuin 100 vuotta on ummessa.
Sanoisin että on tahdon asia.

Leväseuranta Yttilän Ottassa on päättynyt. Tuulet sekoittavat veden ja pian järvi saa jääkannen.
Levät ja järven heikko tila ovat kevääseen saakka "poissa silmistä, poissa mielestä".

Näin se tuppaa menemään. Ihminen pettää itseään.

Tätä asiaa on ideoitu jo keväällä. Odotellaan hetki, niin eiköhän jotain tule julki.

Eri aikoina painopiste järvien "suojelussa" on ollut eri asioissa.
Köyliönjärven suurperkauksessa 1938-40 taisi pääpaino olla lisäpellon saamisessa, ei niinkään järven tilassa. Ja Järven tilakin oli silloin parempi.
Nyt pitäisi lähteä järven tilaa kohentamaan laajalla rintamalla, tosiasiat tunnustamalla, mutta ketään syyttämättä. Ratkaisuja on kulloinkin tehty aina sen hetkisen tietämyksen valossa.
Muuten, kysyn uudelleen: Onko vuoden 2006 aloitteen pohjalta päätetty Köyliönjärven syventäminen ja siitä jätetty valitus vielä vireillä vai onko niistä molemmista luovuttu?

Köyliön Suojeluyhdistys voisi panna pystyyn nettikampanjan järven puolesta. Samalla liikkeelle jäsenhankintakampanja. Kokemuksesta tiedän, että kyllä kunnallispolitiikoilta rahaa riittää vaikkapa tehokalastukseen jos on riittävästi poliittista ja vähän muutakin painetta. Ammattimiehiä kalastukseen Säkylästä löytyy.
Tehkäämme Köyliönjärven pelastamisesta uusi upea yhteistyöprojekti. Syyllisiä järven huonoon tilaan on ja tunnetusti tiedossa. Jätetään nyt heti aluksi kaikki syyttely pois, sillä ei se auta itse tärkeää asiaa. Allekirjoittanut on äskettäin liittynyt Köyliönjärven Suojeluyhdistykseen. Tulkaa nyt muutkin mukaan. Vain ja vain yhdessä - joukkovoimalla - saamme tuloksia aikaan.

Köyliönjärven suojelussa voitaisiin painetta laittaa myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen suuntaan. Keskustan pojat voisivat vähän hoistaa omaansa.

Kannatettava ehdotus Otan pojalta. Kuka heittäisi ensimmäisen kiven?

Satakunnan Kansa (24.10.) käsitteli eteläisen Satakunnan (pohja)vesiasioita.

Köyliönjärven suojeluyhdistyksen suunnitelmiin kuuluu 3000 vesikuution johtaminen Köyliönjärveen. (Länsi-Suomi 1.8.)

Asia tullee esille tulevassa Köyliönjärven suojeluyhdistyksen tulevassa yleisötilaisuudessa Lallin koulussa.

Ristolan vedenottamon vaikutukset Köyliönjärveen ovat arvailujen varassa. Maan alla tapahtuu yhtä ja toista, kun pumput käynnistetään.

Ennemmin soisi Köyliön puoleiselle Säkylälle puhtaamman järven sen sijaan, että pilataan loputkin järvestä pumppaamalla sen vierestä pohjavedet Raumalle.

Kaikilla on oltava oikeus puhtaaseen veteen. Raumalaisillakin. Mutta sen sijaan, että pumppaisimme pohjavettä heikkokuntoisiin järviin, pitäisi painoa panna nykyistä enemmän järvien tilaan vaikuttaviin syihin.

Pohjavesi on liian arvokasta käytettäväksi maatalouden lannoitevesien laimentamiseen.

Satakunnan Kansan juttu kertoo Pyhäjärven särjen ja ahvenen käytöstä kalatuotteeksi. Hyvä niin, toivottavasti myös Köyliönjärven kalat kelpaavat samaan tarkoitukseen. Ns. hoitokalastus ei saa jäädä kuitenkaan ainoaksi järven hoitokeinoksi. On etsittävä järeitä keinoja rehevöitymisen vähentämiseksi. Asettaako Köyliönjärven kuuluminen Narura-ja luonnonsuojelualueeksi rajoituksia järven tilan kohentamiselle?

Kyllä Yttilässä ollaan jutun hermolla. Hoitokalastus on ihan hyvä osa järven pelastushanketta mutta yksistään täysin riittämätön.

Puhdas vesi ei ole kauttaaltaan itsestäänselvyys. Kun omat vesistöt on pilattu niin halutaan muiden apajille. Näin panokset kasvaa. Turut, Raumat ym. Vie veden. Kyllä harjunkankaille pumpapattava kokemäenjoen vesi on merkki siitä, että meidänkin puhdas vesi pian on pilalla. Köyliönjärvikin saadaan puhtaaksi on vain tahdon asia. Mitä me saimme periä aikanaan ja minkä perinnön me jätämme lapsillemme. Asiat on arvovalintoja vai saneleeko ylijumala raha mitä tehdään.

Köyliönjärven suojeluyhdistyksen tilaisuudessa jaettiin tietoa järven tilasta.
Keinot jäivät vähäisiksi. Esille nousi hoitokalastus, jolla tuskin yksin poistetaan kesäiset leväesiintymät.
Tarvitaan muutakin "kättä pidempää". Sitä on porukalla pohdittava. Säkylän kunnan on osallistuttava pohdintoihin.

Samaa mieltä edellisen kanssa. Hoitokalastus on yksi keino, mutta hyvin hoidettuna ilmeisen tehokas. Minusta kunta voisi rahoittaa hoitokalastuksen ja kunnan on otettava suojelutyössä tai pelastusoperaatiossa oma roolinsa.

Kaikki keinot pitäisi ottaa käyttöön. Osa niistä osuu arkoihin osoitteisiin. Järven sikiävä särki ei ole syy vaan seuraus.

Säkylän valtuusto käsitteli 12.12. kunnan talousarviota ja - otsikon mukaan - vuosien 2017 - 2020 taloussuunnitelmaa.

Valtuutettu Nummela (sd.) kehotti varautumaan Köyliönjärven elvytystoimiin. Hänen puheenvuoronsa keskeytettiin. Ulkopuolinen, jolla on vene Köyliönjärven rannalla sekä lupa kalastamiseen verkolla ja katiskalla, joutuu kysymään, miksi varautumisesta Köyliönjärven suojelutoimiin ei Säkylän valtuuston budjettikokouksessa saanut puhua?
Köyliönjärven tila ei tällaisilla puhekielloilla parane. Säkylän kunta ei voi pestä käsiään laajalti tunnetun järven tilasta?

Säkylän valtuuston puheeenjohtaja ole erityisemmin osaava.

Vain syntyperäiset köyliöläiset saavat kantaa huolta järvestä. Jos joku muu niin tekee, sitä pidetään politikointina. Tehokkaiden suojelutoimien suhteen ollaan pahasti myöhässä, jos ei vieläkään olla valmiita taloudellisiin satsauksiin. Järven suojeluyhdistys tuntuu olevan pelkkä viherpiipertäjien parvi. Nyt pitäisi olla omatuntona päättäjien torkkuessa.

Juu, ja säkylässä valtuuston kokoomusjohtaja kieltää valtuutettua asiasta edes puhumasta.
Edessä on kuitenkin uudet vaalit. Muutoksen tuulia toivoo....

Onko jotkut vaalit tulossa ja onko rahanjako vanhaan hyvän ajan malliin taas alkamassa?

Nimimerkki Täplärapu on suuri humoristi tai sitten hän suhtautuu hyvin kielteisesti muun muassa Köyliönjärven tilan kohentamiseen.
Vaaleista riippumatta tukea, toimenpiteitä ja rahaakin siihen tarvitaan. Kieltää puhuminen ongelmasta valtuuston talousarviokokouksessa on varsin outo kannanotto.

Köyliönjärvi on mädäntynyt sijoilleen jo vuosikymmenet. Miksei siihen puututtu aikanaan? Nyt, ikävä kyllä, taitaa olla liian myöhäistä muulle kuin voivottelulle ja äänten keruulle.

Täplärapu: saattaisimme päästä Köyliönjärven kohdalla eteenpäin, jos aloittaisimme YHDESSSÄ voivottelun ja äänten keräämisen. Nimimerkki Täplärapu muiden mukana.
Paljon pahemmin "lahonneita" vesistöjä on tällä periaatteella pelastettu.

Köyliössä järvi ja sen suojelu on ollut hieman arka paikka. Tietyt ammatinharjoittajat ovat pitäneet siitä puhumista heidän toimeentulonsa vaikeuttajana. Säkylällä on perinteitä järven puolustamisessa. Ehkä juuri siksi se on nyt noussut esiin.

"Köyliönjärvi ympäristöineen on nimetty arvokkaaksi suomalaiseksi kansallismaisemaksi. Kansallismaisemalla on voimakas symboliarvo".

"Köyliönjärven ei ole mahdollista saavuttaa hyvää egologista tilaa kohtuullisin kustannuksin ja käytössä olevien menetelmien ja toimenpiteiden avulla".
(Anna Paloheimo: Köyliönjärvi - tila, kuormitus ja kunnostus)

Idearikasta Köyliönjärven elvytysvuotta 2017!