Share |

Yhteystiedot

LIITY MUKAAN
Säkylän Sosialidemokraatit ry:n toimintaan. Ota yhteyttä johtokunnan jäseniin.
Sivustoihin liittyvä palaute suoraan ylläpitoon demari.sakyla(at)gmail.com

Pikakysely

Mitä tuumit Säkylän perusturvan sotkuista ?

Näytä vanhat kyselyt »

Sisältölaatikko

Säkylän järvien tila

Share |

Tiistai 13.9.2016 - Pekka Ovaska, kesätuiskulalalinen


”Köyliönjärven Yttilän Otassa sinilevää runsaasti”, uutisoi Satakunnan Kansa 10.9. Yttilän Otassa sijaitsee valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka. Levää havaittiin - joskaan ei runsaasti - myös Säkylässä, Pyhäjärven Katismaan uimarannalla ja Kokemäen Sääksjärvellä.

Turun seudun vedenottosuunnitelma käynnisti aikoinaan taistelun Pyhäjärven puolesta. Keskusteluun nousi myös Yläneen- ja Pyhäjokien vaikutus järven tilaan. Turun vedenotto pysyi otsikoissa vuosien ajan.

Ministerit ja valtiosihteerit vierailivat Pyhäjärven rantamilla. Elettiin aikaa, jolloin ympäristötietoisuus lisääntyi. Myös SDP perusti oman ympäristöjärjestön, Villiruusun. Kuinka ollakaan, Satakunnan alaosasto perustettiin Säkylän kunnantalossa.

Turun vedenoton varalle korvausvesiputkea Kokemäenjoesta Pyhäjärveen kaavailtiin milloin mihinkin. Eräs alustava suunnitelma oli sellainenkin, että putki olisi noussut maanpinnalle Köyliönjoen eteläpuolella tuiskulalaisen pienviljelijän pellonkulmalla. Jos suunnitelma olisi toteutunut, niin mummonmökiltämme pumppuasemalle olisi matkaa alle sata metriä.

Ikuisesti jäi selvittämättä, olisiko Turun vedenotto vaikuttanut Pyhäjärven tilaan? Uhka kuitenkin poistui.

Köyliönjärven tilan kohentaminen vaatii voimakkaan kansanliikkeen ja tahtotilan. Ja rahaa. Se on pitkä projekti. Köyliönjärvi on maatalouden ja hajakuormituksen jäljiltä laadultaan ja käyttökelpoisuudeltaan ”huonossa hapessa”.

Pyhäjärvi-instituutin selvityksen mukaan ”tilanne on siinä mielessä toivoton, että järven sedimenteistä aiheutuu jatkuva sisäinen kuormitus”. Sillä tarkoitetaan sitä historiallista kuormitusta, mikä syntyi kalanviljelyn ja Säkylän sokeritehtaan päästöistä. Sokeritehtaan jätevesiä johdettiin Köyliönjärveen 1950- ja 60-luvuilla.

Fosforin ja typen määrä Köyliönjärvessä on huolestuttavan korkea. Fosforin määrä on lisääntynyt vedessä 50 mikrogrammasta 240 mikrogrammaan litrassa. Keskiarvo vuosina 2000 – 2007 oli 113 mikrogrammaa. Typen määrä on lisääntynyt 600 mikrogrammasta 1200 – 1600 mikrogrammaan litrassa.

Runsas leväkasvusto ruokkii järvessä särkien ja ahventen lisääntymistä. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Köyliönjärvessä harjoitetun poistokalastuksen vaikutus jäi vähäiseksi.

Anna Paloheimo toteaa selvityksessään (Köyliönjärvi – tila, kuormitus ja kunnostus 2010), että Köyliönjärven kohdalla ”ei ole mahdollista saavuttaa hyvää ekologista tilaa kohtuullisin kustannuksin ja käytössä olevien menetelmien ja toimenpiteiden avulla”.

Köyliönjärvi on merkittävä lintujärvi. Osa järvestä kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja osa Natura 2000-alueseen. Joutuukin kysymään: onko millään taholla valmiutta pelastaa järvi suurin kustannuksin uusien menetelmien ja toimenpiteiden avulla? Mitä ne uudet menetelmät ja toimenpiteet sitten olisivatkaan?


Kommentit

13.9.2016 7:44  jalmari

Voiskohan eu ottaa järven mallihankkeeksi puhdistamisen osalta. Ensin tietysti paikallisesti pitäisi katkaista lisä rehevöityminen jokainen omalta osaltaan. Valtio hakaa rahaa talvivaaraan miksei tähänkin. Miten tuo imuruoppaus pahimmista paikoista, kaislikkojen kaivuut jne. Suoratinaltaiden rakentaminen pahimpien tuloojien kohdalle.

13.9.2016 7:59  Juha Nummela, kunnallisneuvos

Hyvä Pekka. Tämä kissä pitää nostaa vihdoin kunnolla pöydälle.

14.9.2016 8:38  Köyliöläinen

"Ennen pantiin säkki pystyyn, nyt lappeelleen". Moni varmaan muistaa, kuinka täkäläinen viljelijä/kuntapoliitikko veisteli Köyliönjärven rantapeltojen korkeista fosfori- ja typpipitoisuuksista.

16.9.2016 19:35  Juha Nummela, kunnallisneuvos

Pyhäjärven suojelun puolesta on ponnisteltava edelleen, mutta myös Köyliönjärven. Mitä järven pelastamiseksi voidaan tehdä on tietenkin monimutkaisempi asia, mutta eiköhän asiantuntemusta löydy. Ihan omastakin ympäristötoimistosta ja vaikkapa Pyhäjärven Suojelurahastosta käsin.
Hoitokalastus lienee yksi hyvä keino, jolla fosforia saadaan pois. Kalastus taas vaatii yhteiskunnan tai ainakin kunnan tukea.
Nimimerkkii Jalmarilla oli myös ideoita. Niitä nyt kaivataan.

16.9.2016 23:06  Yks vaan

Nimimerkki "Köyliöläinen" muistaa Ruoholan Esan puheet väärin. Se oli niin, että ennen vanhaan pelloille riitti apulantasäkki lappeelleen. Nyttemin täytyy laittaa jo pystyyn.

17.9.2016 17:35  Vähän äkkiä tositoimiin.

Nyt ollaan liikkeellä hyvällä asialla. On häpeäksi asti, että tämä maankuulu järvi on näin ihan paikallisin toimin saastutettu. MITÄ SANOISI LALLI ?

17.9.2016 19:42  Pekka Ovaska

Köyliönjärven tilan kohentaminen tulee ottaa uudessa Säkylässä vakavasti. Ravinnekuormaa tulee entisen Köyliön alueen ulkopuoleltakin, Säkylän pelloilta. Sieltä tulevan ravinnekuorman osuudeksi arvioidaan yli 20 prosenttia. Myös Säkylän sokeritehtaan päästöt ovat jättäneet järveen omat jälkensä.
Osa Koyliönjärvestä on lintuvesien suojelualuetta, osa Natura-aluetta. Mahtanevatko ne asettaa rajoituksia järven pelastustoimille?

18.9.2016 10:52  Koijarijärvi

Vaalit lähestyy ja kunnallisneuvoksesta tulee taas kaikkien kaveri.

18.9.2016 11:36  Sinilevän vihollinen

Jos vaalimalla Pyhäjärven suojelua ja Köyliönjärven tilan kohentamista saavuttaa kaikkien kaveruuden, niin se ei suinkaan ole huono juttu. Päinvastoin.

18.9.2016 18:46  Kuinka on?

Toimiiko KÖyliönjärven suojeluyhdistys nykyisin ?

24.9.2016 14:12  Koululaisilta ideoita

Eurajoen koululaiset osallistuvat Itämeren suojeluun. Voisivatko uuden Säkylän koululaiset ryhtyä etsimään ideoita Pyhäjärven ja Köyliönjärven varalle?

24.9.2016 23:14  Dosentti

Edellisen kirjoittajan idea on hyvä. Eikös se erityisopettaja Rautiainen voisi viedä ajatusta eteenpäin ?

27.9.2016 10:02  Pekka Ovaska

Eräässä 80-luvun palaverissa Kiikoisissa aiheen ulkopuolella syntyi keskustelua kunnassa suoritetuista vesistöjärjestelyistä, mm. järvien kuivattamisesta. Kunnan johtotehtävissä silloin toiminut vanha mies puolustautui ja totesi, että ratkaisut tehtiin sen ajan parhaan tietämyksen pohjalta.

Köyliönjärven kohdalla "rankin" perkaushanke pantiin vireille 1933 ja hanke hyväksyttiin 1935. Perkaus toteutettiin 1938 - 40. Vedenkorkeus aleni tietolähteestä riippuen 0,65 - 0.9 metriin. Rantaviiva siirtyi perkauksessa jopa yli 40 metriä. Peltoa syntyi lisää 150 hehtaaria.

Seuraava perkaus suoritettiin 1982. Sen seurauksena vedenpinta aleni 8 cm.

Kaiketi perkaukset perustuivat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, mutta kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä: vedenpinta aleni metrillä, mutta samalla käynnistyi eroosio, jonka seurauksena savea kasaantui järven syvänteisiin. Syvänteet mataloituivat 18 metristä 13 metriin. Maanviljelyn ja järvenlaskun yhteisvaikutuksista järven tasapaino häiriytyi vakavasti.

Järven syvyyden lisäämiseksi haettiin lupaa vuonna 2006. Se saatiin, mutta päätöksestä valitettiin.

Onko jollakin taholla tietoa, onko hankkeesta luovuttu vai onko valitus vieläkin vireillä?

27.9.2016 20:38  Juha Nummela, kunnallisneuvos

Hyvä kysymys. Köyliönjärven tilasta taitaa olla paljonkin tietoa. Minusta tässä uudessä Säkylässä Köyliönjärven pelastaminen on otettava tosissaan.
Tietoa on, mutta sitä tarvitaan toki lisää. Selvää kai lienee, että kunnan on tähän panostettava myös rahavaroin.

27.9.2016 23:45  Kari

Köyliönjärvi ansaitsee parempaa.

30.9.2016 7:32  jalmari

Oispa hienoa jos vaikka pyhäjärvi-instituutti saisi tehtyä köyliönjärvestä jonkilaisen pilottihankkeen jossa tutkittaisiin järven tila, miten korjata ja edelleen korjattaisiin. Jos jo kolmekymmentä luvulta on alettu pitäisi meidän sukupolvi saada tämä päätökseen ennen kuin 100 vuotta on ummessa.
Sanoisin että on tahdon asia.

6.10.2016 10:47  Osku

Leväseuranta Yttilän Ottassa on päättynyt. Tuulet sekoittavat veden ja pian järvi saa jääkannen.
Levät ja järven heikko tila ovat kevääseen saakka "poissa silmistä, poissa mielestä".

7.10.2016 10:25  Ykä

Näin se tuppaa menemään. Ihminen pettää itseään.

7.10.2016 13:51  § §

Tätä asiaa on ideoitu jo keväällä. Odotellaan hetki, niin eiköhän jotain tule julki.

8.10.2016 7:50  Pekka Ovaska, kesätuiskulalainen

Eri aikoina painopiste järvien "suojelussa" on ollut eri asioissa.
Köyliönjärven suurperkauksessa 1938-40 taisi pääpaino olla lisäpellon saamisessa, ei niinkään järven tilassa. Ja Järven tilakin oli silloin parempi.
Nyt pitäisi lähteä järven tilaa kohentamaan laajalla rintamalla, tosiasiat tunnustamalla, mutta ketään syyttämättä. Ratkaisuja on kulloinkin tehty aina sen hetkisen tietämyksen valossa.
Muuten, kysyn uudelleen: Onko vuoden 2006 aloitteen pohjalta päätetty Köyliönjärven syventäminen ja siitä jätetty valitus vielä vireillä vai onko niistä molemmista luovuttu?

10.10.2016 1:16  Juha Nummela, kunnallisneuvos

Köyliön Suojeluyhdistys voisi panna pystyyn nettikampanjan järven puolesta. Samalla liikkeelle jäsenhankintakampanja. Kokemuksesta tiedän, että kyllä kunnallispolitiikoilta rahaa riittää vaikkapa tehokalastukseen jos on riittävästi poliittista ja vähän muutakin painetta. Ammattimiehiä kalastukseen Säkylästä löytyy.
Tehkäämme Köyliönjärven pelastamisesta uusi upea yhteistyöprojekti. Syyllisiä järven huonoon tilaan on ja tunnetusti tiedossa. Jätetään nyt heti aluksi kaikki syyttely pois, sillä ei se auta itse tärkeää asiaa. Allekirjoittanut on äskettäin liittynyt Köyliönjärven Suojeluyhdistykseen. Tulkaa nyt muutkin mukaan. Vain ja vain yhdessä - joukkovoimalla - saamme tuloksia aikaan.

10.10.2016 23:27  Otan poika

Köyliönjärven suojelussa voitaisiin painetta laittaa myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen suuntaan. Keskustan pojat voisivat vähän hoistaa omaansa.

11.10.2016 8:27  Osku

Kannatettava ehdotus Otan pojalta. Kuka heittäisi ensimmäisen kiven?

24.10.2016 9:58  Osku

Satakunnan Kansa (24.10.) käsitteli eteläisen Satakunnan (pohja)vesiasioita.

Köyliönjärven suojeluyhdistyksen suunnitelmiin kuuluu 3000 vesikuution johtaminen Köyliönjärveen. (Länsi-Suomi 1.8.)

Asia tullee esille tulevassa Köyliönjärven suojeluyhdistyksen tulevassa yleisötilaisuudessa Lallin koulussa.

24.10.2016 23:21  Alkemisti

Ristolan vedenottamon vaikutukset Köyliönjärveen ovat arvailujen varassa. Maan alla tapahtuu yhtä ja toista, kun pumput käynnistetään.

28.10.2016 19:00  Yks kakkaa

Ennemmin soisi Köyliön puoleiselle Säkylälle puhtaamman järven sen sijaan, että pilataan loputkin järvestä pumppaamalla sen vierestä pohjavedet Raumalle.

29.10.2016 9:26  Osku

Kaikilla on oltava oikeus puhtaaseen veteen. Raumalaisillakin. Mutta sen sijaan, että pumppaisimme pohjavettä heikkokuntoisiin järviin, pitäisi painoa panna nykyistä enemmän järvien tilaan vaikuttaviin syihin.

30.10.2016 10:33  Kätkäläinen

Pohjavesi on liian arvokasta käytettäväksi maatalouden lannoitevesien laimentamiseen.

31.10.2016 21:17  Yttilän Ottasta ollaan

Satakunnan Kansan juttu kertoo Pyhäjärven särjen ja ahvenen käytöstä kalatuotteeksi. Hyvä niin, toivottavasti myös Köyliönjärven kalat kelpaavat samaan tarkoitukseen. Ns. hoitokalastus ei saa jäädä kuitenkaan ainoaksi järven hoitokeinoksi. On etsittävä järeitä keinoja rehevöitymisen vähentämiseksi. Asettaako Köyliönjärven kuuluminen Narura-ja luonnonsuojelualueeksi rajoituksia järven tilan kohentamiselle?

31.10.2016 23:15  Kotitarvekalastaja

Kyllä Yttilässä ollaan jutun hermolla. Hoitokalastus on ihan hyvä osa järven pelastushanketta mutta yksistään täysin riittämätön.

1.11.2016 20:43  jalmari

Puhdas vesi ei ole kauttaaltaan itsestäänselvyys. Kun omat vesistöt on pilattu niin halutaan muiden apajille. Näin panokset kasvaa. Turut, Raumat ym. Vie veden. Kyllä harjunkankaille pumpapattava kokemäenjoen vesi on merkki siitä, että meidänkin puhdas vesi pian on pilalla. Köyliönjärvikin saadaan puhtaaksi on vain tahdon asia. Mitä me saimme periä aikanaan ja minkä perinnön me jätämme lapsillemme. Asiat on arvovalintoja vai saneleeko ylijumala raha mitä tehdään.

21.11.2016 9:01  Osku

Köyliönjärven suojeluyhdistyksen tilaisuudessa jaettiin tietoa järven tilasta.
Keinot jäivät vähäisiksi. Esille nousi hoitokalastus, jolla tuskin yksin poistetaan kesäiset leväesiintymät.
Tarvitaan muutakin "kättä pidempää". Sitä on porukalla pohdittava. Säkylän kunnan on osallistuttava pohdintoihin.

21.11.2016 15:04  Juha Nummela, kunnallisneuvos

Samaa mieltä edellisen kanssa. Hoitokalastus on yksi keino, mutta hyvin hoidettuna ilmeisen tehokas. Minusta kunta voisi rahoittaa hoitokalastuksen ja kunnan on otettava suojelutyössä tai pelastusoperaatiossa oma roolinsa.

21.11.2016 22:07  Kari

Kaikki keinot pitäisi ottaa käyttöön. Osa niistä osuu arkoihin osoitteisiin. Järven sikiävä särki ei ole syy vaan seuraus.

13.12.2016 8:54  Pekka Ovaska

Säkylän valtuusto käsitteli 12.12. kunnan talousarviota ja - otsikon mukaan - vuosien 2017 - 2020 taloussuunnitelmaa.

Valtuutettu Nummela (sd.) kehotti varautumaan Köyliönjärven elvytystoimiin. Hänen puheenvuoronsa keskeytettiin. Ulkopuolinen, jolla on vene Köyliönjärven rannalla sekä lupa kalastamiseen verkolla ja katiskalla, joutuu kysymään, miksi varautumisesta Köyliönjärven suojelutoimiin ei Säkylän valtuuston budjettikokouksessa saanut puhua?
Köyliönjärven tila ei tällaisilla puhekielloilla parane. Säkylän kunta ei voi pestä käsiään laajalti tunnetun järven tilasta?

14.12.2016 16:29  Asioita seuraava

Säkylän valtuuston puheeenjohtaja ole erityisemmin osaava.

15.12.2016 0:17  Yövuorolainen

Vain syntyperäiset köyliöläiset saavat kantaa huolta järvestä. Jos joku muu niin tekee, sitä pidetään politikointina. Tehokkaiden suojelutoimien suhteen ollaan pahasti myöhässä, jos ei vieläkään olla valmiita taloudellisiin satsauksiin. Järven suojeluyhdistys tuntuu olevan pelkkä viherpiipertäjien parvi. Nyt pitäisi olla omatuntona päättäjien torkkuessa.

15.12.2016 18:07  Juha Nummela, kunnallisneuvos

Juu, ja säkylässä valtuuston kokoomusjohtaja kieltää valtuutettua asiasta edes puhumasta.
Edessä on kuitenkin uudet vaalit. Muutoksen tuulia toivoo....

17.12.2016 17:23  Täplärapu

Onko jotkut vaalit tulossa ja onko rahanjako vanhaan hyvän ajan malliin taas alkamassa?

18.12.2016 8:43  Osku

Nimimerkki Täplärapu on suuri humoristi tai sitten hän suhtautuu hyvin kielteisesti muun muassa Köyliönjärven tilan kohentamiseen.
Vaaleista riippumatta tukea, toimenpiteitä ja rahaakin siihen tarvitaan. Kieltää puhuminen ongelmasta valtuuston talousarviokokouksessa on varsin outo kannanotto.

18.12.2016 14:32  Täplärapu

Köyliönjärvi on mädäntynyt sijoilleen jo vuosikymmenet. Miksei siihen puututtu aikanaan? Nyt, ikävä kyllä, taitaa olla liian myöhäistä muulle kuin voivottelulle ja äänten keruulle.

19.12.2016 7:27  Osku

Täplärapu: saattaisimme päästä Köyliönjärven kohdalla eteenpäin, jos aloittaisimme YHDESSSÄ voivottelun ja äänten keräämisen. Nimimerkki Täplärapu muiden mukana.
Paljon pahemmin "lahonneita" vesistöjä on tällä periaatteella pelastettu.

19.12.2016 12:59  Saksiniekka

Köyliössä järvi ja sen suojelu on ollut hieman arka paikka. Tietyt ammatinharjoittajat ovat pitäneet siitä puhumista heidän toimeentulonsa vaikeuttajana. Säkylällä on perinteitä järven puolustamisessa. Ehkä juuri siksi se on nyt noussut esiin.

26.12.2016 11:41  Pekka Ovaska

"Köyliönjärvi ympäristöineen on nimetty arvokkaaksi suomalaiseksi kansallismaisemaksi. Kansallismaisemalla on voimakas symboliarvo".

"Köyliönjärven ei ole mahdollista saavuttaa hyvää egologista tilaa kohtuullisin kustannuksin ja käytössä olevien menetelmien ja toimenpiteiden avulla".
(Anna Paloheimo: Köyliönjärvi - tila, kuormitus ja kunnostus)

Idearikasta Köyliönjärven elvytysvuotta 2017!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini