Laulu veteraaneille itsenäisyyspäivänä

Torstai 6.12.2012 - Kari

Tämä laulu on omistettu sotiemme veteraaneille itsenäisyyspäivänä 6.12.2012.

Viimeinen veteraani
(säv. ja san. © Kari )

Olen kohta veteraani viimeinen
koska aikani on sitä tiedä en
kului parhaat vuodet siellä
Kollaalla ja Raatteen tiellä
Isänmaata oli halu puolustaa

Olen kohta veteraani viimeinen
katson rivistöä arvomerkkien
sankaruus on muiden juttu
romaaneista teille tuttu
sodan kuvaa se ei anna oikeaa

Olen kohta veteraani viimeinen
painaa jäsenissä vero menneiden
nyt on ryhti kumarainen
hoitajatar ainut nainen
jolle vaivojani saatan valittaa

Olen kohta veteraani viimeinen
kauan aikaa toki ymmärtänyt sen
tarkoitus on elämällä
jotain suurta syvemmällä
jonka vuoksi  täällä vielä vaikuttaa

Olen kohta veteraani viimeinen
iltahuudon aikaa tässä arvailen
rinnaltani kaatui veli
joka hetki sitten eli
siitä tyhjä sänky mua muistuttaa

Olen kohta veteraani viimeinen
lähtöhetken kohtaan Häneen luottaen
siksi vielä yhden kerran
turvaan apuun Taivaan Herran
olen kohta veteraani viimeinen

Rautarouva ja ikäpresidentti

Maanantai 12.11.2012 - Kari

Säkylän keskustan terävintä kärkeä on viime aikoina arvosteltu voimakkaasti. Yhdistystä johtava "rautarouva" Anna-Liisa Käri joutui vaalien alla myrskyn silmään kehitysvammaisten asuntolan ympärillä velloneessa kiistelyssä. Perusturvalautakunnan puheenjohtajana hän kyseenalaisti hankkeen tarpeellisuuden ja hankki kaulaansa painavan myllynkiven erehtymällä vielä ennakoimaan johtamansa toimielimen päätöstä.

Tapahtuneen lisäksi kehno henkilökohtainen vaalitulos on saanut ärhäkkäimmät kirjoittelijat vaatimaan, että Käri ei enää voi periä kunnan yhtä keskeisintä luottamusmiespaikkaa itselleen.

Arvostelijat unohtavat tykkänään, että ratkaisu on vain ja ainoastaan keskustan käsissä. Suurimpana poliittisena ryhmänä se saa halutessaan itselleen perusturvalautakunnan puheenjohtajuuden ja valitsee siihen suvereenisti kenet lystää. Äänestäjillä ei tähän enää ole nokan koputtamista.

Syy siihen, miksi Käri on keskustalaisille kuin Turun sinappi, on yksinkertainen. Häntä ei voi sivuuttaa, koska takana on ties kuinka monennet vaalit, jotka Ansu on ryhmänsä puolesta junaillut. Aivan yhtä ristiriidaton ei ole perustelu vuosikymmeniä jatkuneen lautakunnan johtamisen tuomasta pätevyydestä.

Toinen keskustalainen eminenssi on valtuuston puheenjohtaja Esko Eela. Kaudesta toiseen hän on ollut kiistaton valinta keskustan hallitsemalle pelipaikalle. Muiden kuin keskustalaisten toimesta miehelle aikanaan etsittiin haastajaa muun muassa vasemmiston antamalla epäluottamuslauseella. Vastoin Eelan omaa uskomusta, en ollut tämän hankkeen isä. Sen sijaan paikallislehdessä julkaistulla avoimella kirjeellä vetosin puolueensa kaltoin kohtelemaan valtuutettu Pertti Kivirantaan, jotta tämä ryhtyisi Eelan haastajaksi. Ei ryhtynyt.

Eelan, joka 1936 syntyneenä lienee satakuntalaisvaltuutettujen nestori, asema on ollut vankka monesta syystä. Vähäisin niistä ei ole miehen laaja suhdeverkosto. Kunnioitettavasta iästään huolimatta hän on myös jaksanut sitkeästi olla mukana kaikessa, mihin on tarvittu ja vähän muussakin. Yhtenä Lännen tehtaiden pääomistajana ja verotilastojen kestomenestyjänä teollisuusneuvos on myös täyttänyt keskustalaisen johtohahmon ulkoiset vaatimukset.

Nykytilanteessa ainoa varteenotettava haastaja Eelalle olisi Satakunnan keskustalaisia toiminnanjohtajana luotsaava Satu Tietari, joka keräsi kunnallisvaaleissa ryhmänsä parhaan potin. Valistunut arvaukseni on, että Esko suostuu vielä kerran ottamaan ohjat käsiinsä runsaista vetoomuksista johtuen. Ainakin kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi.

Yhteenvetona keskustalaisten ja muidenkin ryhmien tulevista valinnoista voi lakonisesti todeta: henkilöistä päättää jokainen sakki itse. Vain sukupuolijakautuman vaatimuksilla voidaan haluttaessa yrittää sekoittaa toisten pakkaa.

Vain annettu ääni vaikuttaa ! Tunne velvollisuutesi.

Lauantai 27.10.2012 - Kari

Sunnuntain vaaleissa on paljon pelissä. On hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mikä ryhmä toiminnallaan on eniten edistänyt Sinulle tärkeiden asioiden toteuttamista omassa kunnassasi. Ryhmästä löydät sitten varmasti itsellesi sopivan ehdokkaan, joka jatkaa tätä työtä tulevaisuudessakin yhdessä muiden kanssa. Valtuustoon pitää siis saada asiat hallitsevia, kyvykkäitä kunnallisnaisia ja -miehiä, jotka tajuavat yhteispelin merkityksen tuloksen tekemisessä.

Jokaisessa teissä asuu pieni demari. Antakaa sen valita.

Demarien lista Säkylässä ei ole pisin mutta tunnettu tosiasia on, ettei määrä korvaa laatua. Tarjoamme hyvän valikoiman tunnettuja ja tunnustettuja osaajia eri arkielämän aloilta. Heistä löytyy tarvittavaa näkemystä, kokemusta ja oikeaa asennetta.  Sosialidemokraattisten perusarvojen puolustaminen tässä alati kylmenevässä ja kovenevassa maailmassa on välillä vaikeaa mutta ei mahdotonta.  Itsekkyys, ahneus ja rahan valta ovat saaneet lisää pontta oikeiston valtakunnallisissa linjauksissa. Tätä kehitystä vastaan sosialidemokraatit lupaavat taistella myös näissä kunnallisympyröissä. Oikeudenmukaisuus on johtoteemamme kaikessa päätöksenteossa.

Sytykkeitä vaalinuotioon

Maanantai 22.10.2012 - Kari

Vaalien ennakkoäänestys on hyvässä vauhdissa. Säkylässä ei kunnon keskustelua ole syntynyt kuin kehitysvammaisten asuntolahankkeesta. Muutamien ehdokkaiden "vaalitempuista" on jotain yritetty viritellä. Nämä temputkaan eivät nyt niin kovin kummoisia ole olleet: tarra autossa ja makkaratarjoilua hyväntekeväisyystapahtumassa. Molempiin voi kuka tahansa lähteä mukaan.

Kehitysvammaisten tuetun asumisyksikön rakentamista Säkylään ei kukaan poliitikko kunnanhallituksessa myönnä vastustaneensa. Eipä niin. Virallisestihan tätä ei päästy mittaamaan, koska enemmistö taktikoi koko asian pöydälle. Tämä on ikivanha poliittinen kikka vaieta vaikeat kysymykset pois päiväjärjestyksestä ilman, että olisi julkisesti itse asiaa vastaan.

Säkylän imagon kannalta nyt vellova keskustelu adresseineen on kiusallinen. Ensinnäkin täyspäisenä pidetty kunnanjohtaja toi esityksensä kunnanhallituksen puoltavasta kannanotosta kokoukselle ihan vakavissaan. Toisekseen hankeesta oli jo olemassa riittävät pohjatiedot, jos vain oli halunnut ne omaksua.

Yleisönosastossa esitetyt sen seitsemät selitystä kyllä toivat julki, että yleissivistys näissä kehitysvamma-asioissa ei ole kovin korkealla. Ratkaisuksi asiakkaille tarjottiin muun muassa vanhuksia palvelevaa Helmiinaa ja ikäihmisten vuokrataloa Tarmoa. Kun tähän vielä lisätään kirjoitukset Satakruunun roolista kehitysvammahuollossa ja kehitysvamman luokitteleminen sairaudeksi, olisi tukiopetuksen paikka.

Viimeisenä vetona on keksitty asettaa kehitysvammaisten asuntolahanke ja Vanhustenkotiyhdistyksen kaavailema "Tarmo II" vastakkain. Jos kunnanhallitus toimii vastuullisesti, se puoltaa tasapäisesti molempien tahojen rahoitushakemuksia. Perustelut kumpaiseenkin kyllä löytyvät.

Jos ei yllä kirjoitettu viritä tällä palstalla purkauskia, laitetaan tykö vielä paikallisten demarien ohjelmajulistus. Se ainakin näyttää ärsyttäneen otsikkoa myöden. Menneellä viikolla erään tilaisuuden yhteydessä pilkkakirveet lensivät.

Ja muistetaan, että vain raukka tölvii nimimerkin takaa.

OIKEUDENMUKAINEN SÄKYLÄ

SDP Säkylässä haluaa uudelta valtuustolta heti vaalikauden alussa konkreettisia tekoja, joilla tuetaan kunnan hyvää työllisyyttä sekä asukkaiden oikeudenmukaista kohtelua palveluissa. Hyvä yrittäjäilmasto ja kansalaisten kuuleminen ratkaisuja tehtäessä ovat valtuustolle tärkeä ohjenuora.

Sosialidemokraatit haluavat viedä vanhuspalvelulain paperilta käytäntöön. SDP edellyttää, että henkilöstömitoitus Säkylässä pidetään vähintään nykysuosituksien mukaisella tasolla, jolloin kymmentä hoidettavaa vanhusta kohti on vähintään viisi hoitajaa. Tavoitteena on kuitenkin pidettävä hyvän hoidon mukaista tasoa, jolloin hoitajia on seitsemän kymmentä hoidettavaa kohden. Tärkeintä on, että henkilökunnan ammattitaitoa hyödynnetään parhaalla tavalla. Se vaatii paneutumista johtamiseen. Kotihoidon tukemista tulee samalla kehittää ja taata omaishoitajille hyvät toimintaedellytykset.

Kunnan sivistyksen taso mitataan sillä, miten se huolehtii heikoimmistaan. Sosialidemokraatit kannattavat lämpimästi kehitysvammaisten tuetun asumisyksikön rakentamista Säkylään. Hankkeen toteuttaminen olisi kunnalle myös tervetullut ulkopuolinen investointi, joka tarjoaisi paikkakunnan yrittäjille työtä ja toimeentuloa. Vanhustenkotiyhdistyksen kaavailemalle uudelle talohankkeelle kunnan tulee antaa täysi tuki. Näitä kahta sosiaalisesti tärkeää asiaa ei saa asettaa toistensa kilpailijoiksi. Me teemme avoimesti ja tarmokkaasti työtä molempien hankkeiden puolesta.

Toiseksi sosialidemokraatit haluavat, että Säkylän kunta laatii konkreettisen suunnitelman siitä, miten koulutus- tai työpaikkaa vailla olevat nuoret saadaan mukaan työelämään ja opiskelemaan. Valtakunnan tasolla tämä SDP:n eduskuntavaaleissa antama lupaus on jo lunastettu hallituksessa. Nyt on jatkotekojen aika Säkylässäkin.

Kolmanneksi SDP haluaa, että kuntalainen pääsee edelleen terveyskeskukseen ilman pitkää jonotusta . Sairaana tärkeintä on päästä pian lääkäriin. Kukaan ei sairasta huvikseen, päivääkään. Sairaudesta ei myöskään tule rangaista kokoomuksen ehdottamaan tapaan karenssipäivällä.

Neljäs teko liittyy koulujen työrauhan parantamiseen. Oppilailla on oikeus pieniin opetusryhmiin, ja opettajat tarvitsevat riittävät keinot puuttua kiusaamiseen ja työrauhaongelmiin. Säkylän kouluverkon saneerauksen jälkeen on tarpeen tarttua juuri ryhmäkokoihin. Yhteiskoulun esimerkin rohkaisemana pitää Isosäkylän koulun piha-alueen saneeraus toteuttaa heti vaalikauden alussa.

Kunnallisia uudistuksia ei pidä vaatia vain uudistamisen itsensä takia. Kaiken keskiössä on kuntalainen ja hänen hyvinvointinsa. Terve kunnallistalous takaa hallitun kehityksen, johon ei kuulu vain ideologisista syistä tapahtuva yksityistäminen. Kuntalaista ei saa jättää markkinavoimien raadeltavaksi.

Sosialidemokraatit sitoutuvat tekemään työtä itsenäisen Säkylän puolesta. Yhteistyötä hyvien naapurien ja koko maakunnan kanssa tulee kuitenkin entisestään tiivistää. Jos olosuhteista tai valtiovallan toimista johtuen syntyy suurempia kuntakokonaisuuksia, on velvollisuutemme huolehtia tärkeiden peruspalvelujen säilymisestä säkyläläisille lähipalveluina.

Näillä mennään vaaleihin

Keskiviikko 19.9.2012 - kari

Kunnallisvaaleissa Säkylän valtuustoon pyrkii 77 tarjokasta kuudesta puolueesta. Osaltaan perinteistä kolmen pääpuolueen pakkaa yrittävät sekottaa perussuomalaisten viisi, vasemmiston neljä ja vihreiden yksi ehdokas.                  

Suurin yllätys lienee kokoomuksen senioripoliitikon Pekka Kinkun puuttuminen listalta. Tiedetään, että valtuuston varapuheenjohtajana päättyvällä kaudella toiminut evp -upseeri on ollut ajoittain törmäyskurssilla puolueensa kellokkaiden kanssa. Kinkku on voimakkaasti profiloitunut Säkylän ottamien poliittisten linjausten puolustajana.

Perinteistä eläkeläisupseerin valtuustomanttelia sovitetaan nyt Säkylä -aktiivin, Olavi Mäkisen harteille. Kokoomuksen listalta löytyy myös Karhusuon koulun puolustustaistelun ruumiillistuma Heidi Muhonen ja sinnikkäästi omaa tietään kulkeva valtuutettu Seija Muurinen. Paluuta parrasvaloihin yrittää aikoinaan sitoutumattomien kärkipoliitikkona tunnettu Riitta Saajoranta-Huitu.

Mikään yllätys ei ole se, että teollisuusneuvos Esko Eela päätyi sittenkin hakemaan jatkopestiä keskustan keulakuvana. Näinhän se on aina mennyt. Puolueen melko konservatiivisella listalla on useita kestopyrkijöitä. Toki niiden vastapainoksi on saatu myös nuorehkoja politiikan untuvikkoja.

Leimallista keskustan listalla on se, että kokoomusta ja sosialidemokraatteja paremmin sen piirissä on kuultu yrittäjäjärjestöjen kutsu asettua ehdolle. Yhteensä 13 ehdokasta tituleeraa itseään yrittäjäksi.

Demarit onnistui näihin vaaleihin kasvattamaan ehdokaslukuaan, vaikka kaksi istuvaa valtuutettua jättäytyi suosiolla sivuun. Mitään yllättävää ei listalta löydy.

Perinteisesti mukaan on otettu vain yksi nuori ehdokas, jotta tälle tarjoutuisi todellinen mahdollisuus myös tulla valituksi. Hän on tällä kertaa parikymppinen Heikki Alho, joka yrittää nyt uusia Pekka Rautiaisen tempun tulla nuorimmaksi valtuutetuksi.

Muita pääpuolueita pienemmälläkin ehdokasmäärällä on onnistuttu pääsemään alueellisesti varsin kattavaan listaan. Sukupuolijako ei ole aivan tasapainossa, mutta toisaalta naisehdokkaat ovat sitäkin varteenotettavampia. Heistä kunnanhallituksessa istuva Tuula Erkkilä teki ratkaisunsa viimeisenä. Johdonmukaisesti Karhusuon koulua puolustanut Erkkilä on tärkeä ”ukkosenjohdatin”  läntisen Säkylän äänestäjille.

Aivan yhtä tärkeä alueellisesti on pyhäjokisten senaattoriksi pyrkivän  Jari Mäkisen rooli. Hän on todellinen vaihtoehto kylän perinteiselle tarjonnalle.

Perussuomalaisten lista on ihan näköisensä. – Viisi vihaista miestä, sanoi ystävä nimet ensi kertaa nähdessään. Oli niin tai näin, listalla ei ole yhtään naisehdokasta, mikä kunnon jytkyn aikaansaamiseksi olisi tarvittu. Joka tapauksessa tälläkin viisikolla voidaan  nousta Säkylän politiikassa kuninkaantekijäksi. Yksikin läpimenijä voi siihen riittää.

Vasemmiston kohtalo lepää täysin Timo Puiston harteilla. Leveät ja lujathan  ne ovat mutta paljon ääniä pitää reppuun saada, että toinen valtuustopaikka tulisi niillä ruokittavaksi.  

Kuuluttamattomalla varmuudella voi luvata, että vihreiden yhden miehen listalla ääni paikallisesti  menee varmimmin hukkaan. Vain puolueen tilastoon se merkitään  saavutettuna voittona.

                 

Linkki täydelliseen listaan.

 

Arvokas vanhuus kaikille

Perjantai 17.8.2012 - Kristiina Salonen, kansanedustaja, Rauma

Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana ikääntyminen kiihtyy entisestään. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 väestöstä jo 26 % on yli 65-vuotiaita. Tämä tulee väistämättä merkitsemään myös aikaisempaa runsaampaa tarvetta vanhustenhoitoon. Kokemuksia ja ratkaisumalleja hoidon järjestämisestä ei vielä pystytä hakemaan muualta maailmasta. Suomi toimiikin tiennäyttäjänä vanhusten oikeuksien turvaamisessa. Meidän ratkaisuamme ja kokemuksiamme tullaan tulevina vuosina hyödyntämään myös muualla Euroopassa. Tämän lain sisältö tuleekin johtamaan keskustelua arvokkaasta vanhuudesta ja hyvän hoidon kriteereistä tulevina vuosina. 

Lakiesitys vanhuspalveluista on monipuolinen.  Ikäihmisille tulee antaa ohjausta ja neuvontaa, tehdä tarvittaessa palvelutarpeen arviointi ja sen jälkeen tulee laatia yhdessä ikääntyneen henkilön kanssa palvelusuunnitelma. Palveluhakemuksesta tulee tehdä päätös palvelusuunnitelman toteuttamiseksi. Kiireellisen tarpeen mukaiset sosiaalipalvelut tulee antaa viivytyksettä ja muut palvelut viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Julkisuudessa on kuitenkin keskitytty lähinnä vanhuspalvelulakiin kaavailtuun sitovaan henkilöstömitoitukseen. Viimeisimpänä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) esitti, että lakiin kirjattaisiin sitova henkilöstömitoitus ympärivuorokautisen hoidon osalta. Guzenina-Richardsonin esitti seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden. Tällä hetkellä henkilöstön määrästä on olemassa vain sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton yhdessä määrittämät suositukset. Niissä valtakunnalliseksi vähimmäismääräksi ympärivuorokautisessa hoidossa suositellaan 0,5-0,6 hoitajaa. Ministeriö ja Kuntaliitto toteavat samoissa ohjeissa, että hyvän hoidon laatu vaatii 0,7 tai 0,8 hoitajaa vanhusta kohden. Guzenina-Richardsonin esitys vastaa siis niitä hyvän hoidon suosituksia, joita ministeriö ja Kuntaliitto ovat jo aiemmin esittäneet. Nyt nämä suositukset onkin syytä muuttaa toiveesta todeksi.  

Vuoden 2013 budjettia valmisteltaessa valtion tulee varmistaa riittävästi määrärahoja henkilöstömitoituksen toteuttamiseen. Rahojen lisäystä ei voi sälyttää yksin kuntien vastuulle. Hoitohenkilökunnan määrän lisääminen kuitenkin kannattaa. Sen lisäksi, että se näkyy vanhusten parantuneena hoidon laatuna, se myös parantaa henkilökunnan työhyvinvointia ja vähentää kuormituksesta johtuvia sairauspoissaoloja. Tällä hetkellähän jo 30 000 hoitajaa on raskaan työtaakan johdosta hakeutunut työhön muille aloille.  Tärkeää myös on, että lisääntyvät resurssit antavat henkilökunnalle mahdollisuuden toteuttaa kuntouttavaa työotetta vanhustyössä. Tämän avulla yhä useammalle vanhukselle laitoshoidon tarve jää lyhytkestoiseksi ja kotiutuminen mahdollistuu. Kuntouttava hoitotyö tuo vanhukselle lisää laadukasta elämää, ja mahdollistaa samalla kasvavaan hoitotarpeeseen vastaamisen.   

On ollut harmillista kuulla niitä mielipiteitä, joiden mukaan henkilöstömitoitukseen ei ole varaa tai se tulisi johtamaan laitosvaltaiseen vanhustenhoitoon. Nämä väitteet tuntuvat sivuhuudoilta isossa kokonaiskuvassa. Vanhuspalvelulain tarkoitus on tukea itsenäistä kotona asumista. Tätä edesauttavat monet vanhuspalvelulaissa esitettävät uudistukset. Laitos- ja kotihoitoa ei kuitenkaan pitäisi asettaa vastakkain. Vanhuksille tulee osoittaa sellaista hoitoa, joka vastaa hänen tarpeisiinsa ja parhaalla mahdollisella tavalla tukee arvokasta, turvallista ja hyvää ikääntymistä. Molempia hoitomuotoja tullaan jatkossakin tarvitsemaan, ja niitä tuleekin kehittää rintarinnan. Ennen kaikkea kysymys on kuitenkin yhteiskuntamme moraalista. Se, miten huolehdimme heikoimmassa asemassa olevista, kertoo millaisia olemme kansakuntana.

Tarvitaan paikallinen nuorisotakuu

Torstai 2.8.2012 - Ari Reunanen

Tarvitaan paikallinen nuorisotakuu
 
Suomessa on tällä hetkellä noin 27 000 alle 25-vuotiasta työtöntä nuorta ja osa heistä asuu Pyhäjärviseudulla. Todellinen luku lienee tätä suurempi niin koko Suomessa kuin meidänkin seudullamme, sillä esimerkiksi Pekka Myrskylän tutkimuksen mukaan osa nuorista on tippunut kokonaan pois kaikista tilastoista. Heitä on Suomessa yhteensä noin 40 000 työttömien nuorten lisäksi. Pyhäjärviseudulla on Satakunnan mittapuulla hyvä työllisyystilanne, mutta vailla työtä olevia nuoria se ei lohduta. Ilman työpaikkaa ja nuorena saatua työkokemusta tulevaisuudenkin rakentaminen on vaikeaa.

Valtakunnan tasolla hallitus on päättänyt toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuun ensi vuoden alusta alkaen. Nuorisotakuussa jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle nuorelle taataa mahdollisuus työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta. Nuorisotakuu on tervetullut toimenpide, mutta toimiakseen se vaatii laaja-alaista yhteistyötä. Pelkillä valtion toimilla ei Pyhäjärviseudullakaan ilman työtä oleville nuorille taata ensimmäistä askelta omalla työuralla eteenpäin. Tarvitaankin paikallisia toimia ja yhteistyötä.

Kuntatasolla voidaan tehdä paljon. Jokaisen kunnan ottaessa vastuun omista nuoristaan päästään jo pitkälle. Pyhäjärviseudulla on jo hyviä kokemuksia etsivästä nuorisotyötä ja seuraavan askeleen tulisikin olla seudullinen nuorisotakuu ja sen toteuttamiseksi perustettava seudullinen nuorisotakuutyöryhmä. Työryhmässä Pyhäjärviseudun kunnat voisivat koota yhteen niin elinkeinoelämän edustajat, nuorisotyöntekijät, koulut kuin vapaaehtoisjärjestöt ja etsiä ratkaisuja paikallisten nuorten auttamiseksi. Se olisi ensimmäinen askel, jonka avulla seutumme nuoret osaajat ja heidän tarvitsijansa voisivat kohdata.

Kysymys on vain tahdosta. Mikäli haluamme omalta osaltamme olla ratkaisemassa nuoria vaivaavaa työttömyyttä, on meillä avaimet käsissämme. Meidän on yhdessä kannettava vastuuta ja tuettava elämänsä alussa olevia nuoria. Se on tulevaisuuteen suuntaavan, vahvan ja elinvoimaisen seudun lähtökohta. Haluammehan, että nuoret jäävät rakentamaan omaa elämäänsä kotiseudulleen.

Hyvää juhannusta !

Perjantai 22.6.2012 - Kari

Säkylän sosialidemokraatit ja sivuston toimitus toivottelevat kaikille täällä piipahtaville oikein onnistunutta keskikesän juhlaa. Syksyn kunnallisvaalit saanevat täälläkin aikaan säpinää, kunhan lomakausi on tullut "lusittua".

Laatua palveluihin

Perjantai 1.6.2012 - Ari Reunanen

 Eurassa on parhaillaan käynnissä kunnan mittapuulla merkittävät investoinnit meidän kuntalaisten palveluihin. Liikuntahallin remontti ja alkava terveyskeskuksen modernisointi ovat projekteja, jotka tuovat meille jatkossa vielä paljon iloa. Monet keskeiset palvelut ovatkin ulkoisilta puitteiltaan jatkossa erinomaisessa kunnossa. Tämän vuoksi nyt on hyvä hetki alkaa miettimään, miten voimme kehittää kunnan palveluita vielä sisällöllisesti aikaisempaa laadukkaammiksi.

Laadun kehittäminen on paitsi kunnan tehtävä, myös kaikkien palveluita käyttävien oikeus sekä velvollisuus. Paras tieto asuu nimittäin meissä, jotka palveluita arjessamme käytämme. Monilla pienillä asioilla voidaan käyttäjäystävällisyyttä parantaa ja useasti säästää myös kunnan rahoja.

Pyhäjärviseudulla on jo aloitettu joiltain osin ennaltaehkäisevää terveystyötä, mutta toimintaa pitäisi pyrkiä laajentamaan nykyisestä. Tämä on tärkeää etenkin siksi, että ennaltaehkäisevällä työllä pystytään sekä keventämään terveydenhuollon kustannuksia että parantamaan elämänlaatua. Kaikille kuntalaisille olisikin tarjottava tilaisuus säännölliseen mahdollisuuteen tarkastaa oma terveydentilansa. Tässä yhteydessä olisi hyvä myös antaa neuvoja oman terveyden kohentamiseksi, mikäli siihen ilmenee tarvetta. Mitä enemmän teemme ennaltaehkäisevää työtä, sitä parempia tuloksia tulemme saamaan aikaan.

Uudenlaista ajattelua voisimme hyödyntää myös perheiden tukemisessa. Suomessa on jo muutamissa paikoissa hyödynnetty uudenlaista perhekeskus-mallia. Perhekeskus on perheiden itsensä ja ammattilaisten yhteistä toimintaa, joka kokoaa yhteen paikalliset toimijat ja voimavarat sekä pyrkii koordinoimaan niiden toimintaa. Siihen voivat kuulua niin julkinen sektori, seurakunnat, järjestöt, perheet itse, vapaaehtoiset kuin yksityinenkin sektori. Perimmäisenä tavoitteena on muodostaa verkosto, joka hyötyy eri osaajien tiedoista ja taidoista. Mukana voivat olla niin neuvola, varhaiskasvatus, koulutoimi, perhetyön palvelut kuin monet muut perheiden kanssa toimivat tahot. Yhteisen perhekeskuksen avulla voitaisiin siis perheiden hyvinvointia tukea aivan uudella tavalla. Tämä sopisi myös erinomaisesti Euran tavoitteisiin olla kunta, joka huolehtii laadukkaasti lapsiperheiden hyvinvoinnista.

Tässä muutama mahdollisuus kehittää Euran palveluita aikaisempaa laadukkaammiksi. Muutokset eivät vain tapahdu itsestään, tarvitaan yhteistyötä ja kaikkien kuntalaisten osallistumista. Yhdessä me voimme saada aikaan vaikka mitä!

 

Pääsiäisenä puhutaan kärsimyksestä ja kuolemasta

Torstai 5.4.2012 klo 15.38 - Ismo Nieminen, Säkylän seurakunnan vt. kirkkoherra

Pääsiäisenä  puhutaan kärsimyksestä ja kuolemasta. Jumalan pojan kärsimisellä ja kuolemalla on oma korvaamaton merkityksensä kristinuskossa. Jeesus uhrasi elämänsä kaikkien puolesta ja hänen kärsimyksellään oli tarkoitus. Tänä aikana pohdimme myös ihmisen kärsimystä yleensä. Vääryys ja epäoikeudenmukaisuus aiheuttaa kärsimystä maailmassa. Jokainen yhteiskunnallisessa elämässä vaikuttava ryhmä pyrkii omalla tavallaan poistamaan niitä yhteiskunnan epäkohtia, jotka aiheuttavat epäoikeudenmukaisuutta ja kärsimystä. On myös kärsimystä, jota ei voi selittää ja jonka edessä jokainen on voimaton.

Pääsiäinen päättyy iloisesti. Kuollut herää henkiin ja toivottamat oppilaat saavat toivoa ja iloa elämäänsä. Toivoa ja iloa jokainen ihminen tarvitsee ja pääsiäisilo kuuluu kaikille ihmisille. Vanhassa pääsiäisveisussa asia on kiteytetty näin. ” Kristus nousi kuolleista. Kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi”. Siinä se on sanottu pääsiäisen sanoma selvästi

Katismaa on uuden saunansa ansainnut

Perjantai 2.3.2012 - Juha Nummela, Säkylän kunnanhallituksen puheenjohtaja

Katismaan nykyisen saunarakennuksen rakentamisesta käytiin 1990-luvun puolivälissä kova poliittinen vääntö. Suunnitelmissa oli toteutettua paljon komeamman rakennuksen pystyttäminen. Valtuustossa porvarit panivat hanketta kovasti vastaan.

Elettiin vuotta 1995 ja valtuustossa tapahtui vallankumous. Yksinvaltaa käyttäneet porvariryhmät hajosivat, monestakin syystä. Kokoomuksesta siirtyi kolme valtuutettua sitoutumattomaksi: Riitta Huitu, Pekka Laivuori ja Silja Saveljeff.

Näin valtuustoon tuli kolmas ryhmä, joka pani kunnan valtasuhteet uusiksi yhdessä vasemmiston kanssa. Seppo Juhola (kh:n pj) ja Esko Eela (valt.pj)  joutuivat jättämään paikkansa. Valtuuston johtoon nousi Riitta Huitu ja hallituksen puheenjohtajaksi Juha Nummela, jota tehtävää hoidan edelleen.

Tämä sitoutumattomien ja vasemmiston porukka pani heti toimeen Katismaan saunan rakentamisen. Kiristyneessä tilanteessa meidänkään kanttimme ei riittänyt sen suunnittelussa olleen kunnollisen yläterassisen saunan rakentamiseen, vaan päädyttiin tyytymään tähän vähän vaatimattomampaan malliin.

Nykyinen sauna rakennettiin kevyeen kesäkäyttöön. Silloin ei kukaan edes uneksinut, että saunasta tulee huippusuosittu avantouintikeskus. Nyt se alkaa olla tiensä päässä.

Mitäs tässä vitkuttelemaan. On aika panna uudet tuulet puhaltamaan ja rakentaa saareen ajanmukainen uinnin virkistyskeskus.

Uusille ideoille on nyt käyttöä !

Näetkö minut oikeasti ?

Perjantai 24.2.2012 - Kristiina Salonen, kansanedustaja , Rauma

Jos voisin toteuttaa yhden toiveen, haluaisin antaa jokaiselle lapselle terveen itsetunnon. Uskon, että sen avulla moni yhteiskuntamme ongelma ratkeaisi. Jos pohtii tarkemmin sellaisia ilmiöitä kuin esimerkiksi avioero, koulu- tai työpaikkakiusaaminen, syrjäytyminen, perheväkivalta tai työuupumus, voi havaita, että näissä ilmiöissä on usein kyse itsetunnon ongelmista.

Lapsen hyvää itsetuntoa kasvatetaan aluksi kotona. Lapsi tarvitsee terveen itsetunnon luomiseen aikuisen näyttämää peiliä, josta lapsi oppii olevansa hyvä, tärkeä ja rakastettava. Valitettavasti elämän arvot ovat joskus aikuisilta hukassa, ja joku lapsi joutuu kasvamaan luullen, että muut asiat ovat hänen vanhemmilleen tärkeämpiä kuin hän.

Päiväkodin ja koulun tehtävä on tukea kodissa aloitettua työtä, ja auttaa vanhempia vahvistamaan lapsen ja nuoren itsetuntoa. Itsenäistymistä harjoitteleva lapsi on haasteellinen, mutta tarvitsee siihen työhönsä kaiken aikuiselta saatavan tuen. Koulussa voi jo nähdä oireilevia lapsia, joiden terveen itsetunnon kasvua ei ole syystä tai toisesta kotona osattu tukea. Valitettavasti usein juuri näiden lasten kohdalla koulussakaan ei pystytä väärää suuntaa korjaamaan. Voi myös olla, että asiaa katsotaan liian harvoin tästä näkökulmasta. Koulussa ja kotonakin on kaiken kiireen keskellä helpompi nähdä itse ongelma kuin sen ongelman syy.  Kun näistä tavallaan näkymättömistä lapsista kasvaa aikuisia, voi huono itsetunto aiheuttaa ongelmia esimerkiksi parisuhteessa. Nimittäin tasapainoisuus elämässä ja ihmisen tyytyväisyys itseensä vaativat sen terveen itsetunnon. Tällöin yritämme taas korjata näkyvää ongelmaa, puuttumatta kuitenkaan itse ongelman aiheuttajaan – terveen itsetunnon puuttumiseen.

On monia asioita, joilla voimme parantaa ihmisten hyvinvointia merkittävästi. Parhaimmillaan tällaiset oivallukset eivät kuitenkaan ole yhteiskunnallemme kustannuseriä. Lastemme hyvinvoinnin ja koko yhteiskuntamme pahoinvoinnin vuoksi terveen itsetunnon merkityksestä ihmisen koko elämään pitäisi puhua enemmän. Vanhempia tulee tukea tässä työssä. Kouluissa tämä näkökulma tulee olla läsnä kaikessa toiminnassa. Asiaa ei myöskään saa unohtaa aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa. Yksinkertaisimmillaan kysymys on siitä, että me emme vain katsoisi toisiamme, vaan että me näkisimme toisemme oikeasti.

 

Ei kunnallisvaalipeliä vaan yhteistyötä ilman karttaharjoituksia

Torstai 9.2.2012 - Kari

Terveyserojen kasvu, vanhustenhuollon ongelmat tai terveyskeskusjonot eivät tule kuntoon rajoja siirtelemällä. Kuntauudistuksessa on kyse palveluista, kuntataloudesta ja demokratiasta – ei karttaharjoituksista. Nyt on puoluestettava palveluita, ei piirreltävä karttoja. Virkamiesten hahmottelemavajaan 70 kunnan malli ei uudistuksen etenemistä kuitenkaan edistä ja se on reilusti todettava toteuttamiskelvottomaksi.

Kuntauudistus on maamme tulevaisuuden tärkeimpiä hankkeita. Uudistuksen tavoitteena on turvata laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tasa-arvoinen saatavuus vuosikymmeniksi.
Karttaharjoituksilla ei kestävää uudistusta saada aikaan, vaan meille kuntapäättäjille on tarjottava aito tulevaisuuden näkymä siitä, miten uudistuksen myötä jatkossakin turvataan palvelujen lisäksi kuntien rahoitus ja varmistetaan lähidemokratian toteutuminen.

Virkamiesesityksen lähtiessä nyt kuntakierrokselle on uudistusta valmistelevan kuntaministeri Virkkusen kuunneltava tarkasti kuntalaisten toiveita ja edetä rakentavassa yhteistyössä kuntapäättäjien kanssa kestävän kokonaisuuden löytämiseksi. Sanelulla ja pakoilla ei tätäkään asiaa edistetä.

Yhteistyön vahvistamiseksi olisi tärkeää, että eduskunnan oppositio tulisi Jutta Urpilaisen esityksen mukaisesti mukaan uudistuksen valmisteluun. Sekä keskustasta että perussuomalaisten joukosta löytyy varmasti vastuullisia toimijoita, joilla on todellista halua osallistua suomalaisen hyvinvoinnin tulevaisuuden turvaamiseen.

Nyt ei urputtaminen ja kunnallisvaalipeli auta vaan toimeen palvelujen turvaamiseksi on ryhdyttävä yhteistuumin, Pyhäjärviseudullakin. 

Haaviston giljotiini

Torstai 26.1.2012 - Tapio Koivukari, kirjailija ja suomentaja, TM, Rauma

”Meillä ei ole vaihtoehtoja.”

Joskus menneisyydessä näitä vaihtoehtoja ei ollut voimakkaan naapurin edessä, nyt niitä ei ole kansainvälisen talouden edessä.

Toisinaan nämä sanat kertovat todellisuudentajusta, toisinaan kyynisestä alistumisesta, toivottomuuden esiasteesta.

Viisautta on tuntea tosiasiat, vielä suurempaa viisautta on tunnistaa ne asiat, jotka voi muuttaa.

Englantilainen filosofi David Hume muotoili aikoinaan Humen giljotiinina tunnetun lauseen: ”Olemisesta ei voi johtaa pitämistä”. Eli jos asiat ovat jotenkin, se ei välttämättä tarkoita sitä, että niiden pitäisikin olla niin.

Olemme valitsemassa Suomelle presidenttiä. Siinä meillä on kaksi vaihtoehtoa. Toinen heistä on Pekka Haavisto.

Pekka Haavisto on rohkea suomalainen mies, joka on nähnyt ja toteuttanut vaihtoehdon matkansa varrella monta kertaa. Hän on ollut perustamassa Vihreää liittoa, Eduskunnan ihmisoikeusryhmää ja ollut ensimmäinen vihreä ministeri koko Euroopassa. Mies on tienraivaaja.

Kotimaan politiikan lisäksi Pekka on ollut YK:n ja EU:n lähettiläänä arvioimassa tilanteita useilla kriisialueilla ja johtamassa rauhanneuvotteluja mm. Palestiinassa ja Darfurissa. Mitä meidän on ajateltava miehestä, joka saa vieraan kulttuurin kovia kokeneet ihmiset sopimaan keskenään rauhasta?

Suomen presidentin keskeinen vastuualue on ulkopolitiikka. Sen suhteen Pekka Haavisto on ollut näköalapaikoilla ja tehnyt tekoja, joita vain harvat ovat tehneet. Laaja kokemus tuo realismia ja asiantuntemusta, ja Pekalla on vielä jotain enemmän: näky ja tunto siitä, miten asioiden pitäisi olla, tai mihin suuntaan asioita pitäisi kehittää.

Oletan, että tässä on myös Pekan suuren suosion syy. Ihmiset haluavat toivoa paremmasta, vahvistusta sille, että asioilla on väliä. Ihmisillä on väliä, ihmisten oikeuksilla ja vapauksilla on väliä, ympäristöllä on väliä. Vahvistusta sille, että joskus asioiden pitäisikin olla toisin. Sille, että Humen giljotiini toimii vielä.

Suomen presidentti ei yksinään maailmaa muuta. Mutta on viesti maailmalle, millainen ihminen tehtävään valitaan.

Tiedän ja uskon, että Pekka Haavistosta tulee Suomelle hyvä presidentti.

 

Tukeeko kepu kuntalahtarien ehdokasta ?

Maanantai 23.1.2012 - Kari

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos ei sisältänyt suurta yllätystä. Sauli Niinistö (kok) säilytti piikkipaikkansa, vaikka alamäki viime viikkojen aikana olikin selkeää. Pekka Haavisto (vihr.) onnistui aktivoimaan uurnille uusia kannattajia etenkin vaalipäivänä.

Kokonaistulos osoitti selkeästi, että vaali oli nimenomaan henkilövaali. Etenkin Timo Soinin (ps) ja Paavo Lipposen (sd) äänimäärät osoittavat tämän totuuden selvästi. Kummankaan persoonaa ei pidetty presidentillisenä. Lipposta vierastettiin ikänsä ja Soinia jätkämäisyytensä vuoksi. Molempien puolueiden kannatus on aivan toisella tasolla.

Paavo Väyrynen (kesk) teki puolueelleen suuren palveluksen laittamalla itsensä likoon. Siinä missä puoluejohto oli kampittanut kaiken aikaa Väyrynen toimi kuin vain kunniapuheenjohtaja voi. Hän otti haasteen ja vei sen kunnialla loppuun.

Paavo Arhinmäki (vas) ja Eeva Biaudet (rkp) tekivät, minkä lähtökohdistaan pystyivät. Heille on varmasti käyttöä muissa yhteiskunnallisissa tehtävissä.

Sari Essayah (kd) onnistui vaaleissa yksilönä ehkä parhaiten. Hän ei vakuuttanut presidenttiehdokkaana mutta näytti, että häntä on vaikea ohittaa kristillisten uutta puheenjohtajaa valittaessa.

Nyt spekuloidaan jo toisen kierroksen asetelmia. Keskustalaisten on varmaan vaikeaa asettua kuntalahtaripuolueeksi leimautuneen kokoomuksen ehdokkaan taakse. Toisaalta Haaviston vaalean vihreä tausta saa monen umpikepulaisen ihon kananlihalle. Ainakin paikallista osviittaa asiaan saadaan ensi torstaina torilla, Niinistön kahviteltalla. 

Vasemmiston ja demarien pitäisi sankoin joukoin lähteä tukemaan ehdokkaista edistyksellisempää Haavistoa. Suurella rahalla jylläävän, ylimielisen Niinistön ei voi kuvitella vastaavan heidän arvomaailmaansa.

Perussuomalaisten suhtautuminen Haavistoon muuttui kerta heitolla hänen tehtyään kuuluisan matkansa "spitaalisen" Hakkaraisen luo. Osalle puolueen kannattajista Haaviston eurooppalaisuus voi olla Niinistön herrakkuutta vaikeammin hyväksyttävä.

Ruotsalaisista on kuulunut jo useita Haavistoa tukevia lausuntoja. Toisaalta kielipuolueen rahakkaat piirit näkevät itsensä Niinistön rinnalla.

Ainoa varmuudella Niinistöä tukeva ryhmä on kristilliset. Siihen on kaksi painavaa syytä: Palestiina ja "sukupuolineutraalisuus".

Vaalihurmos talviteloilla

Tiistai 17.1.2012 - Harri Lehtonen, Satakunnan sosialidemokraattien puheenjohtaja

Presidentinvaalit ovat perinteisesti Kekkosen aikakauden jälkeen saaneet kansan syvät rivit heräämään ja provosoitumaan valitsemansa ehdokkaan puolesta. Nyt loppusuoralla olevien presidentinvaalikarkeloiden osalta ei voida parhaalla tahdollakaan puhua minkäänlaisesta hurmioitumisesta maamme keulakuvan ja edustajan valitsemisesta maailman markkinoille. Presidenttikisaa voisi tällä kertaa analysoida peräti aneemiseksi. Tuntuu siltä, ettei tulevan presidentin nimellä näytä juurikaan olevan isoa merkitystä pohjoiselle kansallemme. Enemmänkin otetaan suomalaiskansalliseen tapaan kantaa siihen, kenestä ei ainakaan saisi presidenttiä leipoa. Varsinkin meiltä sosialidemokraateilta tuntuu intohimo näitä vaaleja kohtaan olevan suurimmalta osalta talvihorroksen tilassa. Keskusteluissa ja TV-mainonnan vielä lisätessä vettä myllyyn, on ollut ennemminkin äänestys vuoden suomalaisesta urheiluhetkestä.

Onko vika sitten ehdokkaissa, vaiko mediassa, joka jo viime vaalien jälkeen alkoi määrätietoisesti tehdä Sauli Niinistöstä seuraavaa presidenttiä. Nythän ehdokas Niinistö tukijoukkoineen odottelee passiivisen malttamattomana vaalipäivän lähestymistä. Jollain tavalla suurena todellisen vaalikamppailun esteenä on mainittava suomalainen tapa roikottaa lähes kymmenkuntaa ehdokasta vielä kisassa mukana. Tämä seikka on huomioitu myös ulkomaiden Suomen presidentinvaaleja koskevissa analyyseissä. Toinen huomioitava ja erittäin merkittävä seikka näissä vaaleissa on ollut selkeä arvokkuuden puute. Suureen rooliin ovat nousseet lähinnä eduskuntavaaleista tutut kommentit ja vaalirekvisiitta mukeineen kaikkineen. Kuitenkin olemme valitsemassa maallemme Tasavallan Presidenttiä.

Näin sosialidemokraattisin silmin katsottuna on myönnettävä, että suomalaisen politiikan keskustalainen ” Mr Bean ”, Paavo Väyrynen on omalla itseriittoisella esiintymisellään ja aktiivisuudellaan tuonut positiivista ilmettä ja värikkyyttä vaalirupeamaan.

Omissa silmissäni persujen ehdokas Timo Soinin esiintyminen Satakunnan pääkaupunki Porin vaalitilaisuudessa laski entisestäänkin hänen pisteitään. Täydellisen arvokkuuden puutteen lisäksi ylikorostetun itsevarmasti ja yleisöä kosiskelevasti esiintyneen Soinin poissaolevien ehdokkaiden tyly arvostelu ei anna valtiomiesmäisyyden osalta miehelle edes tyydyttävää arvosanaa. Lisäksi ehdokas Soini on ottanut tavakseen muokata kysymykset itselleen sopiviksi vastaamatta ollenkaan varsinaisesti esitettyyn kysymykseen.

Toisaalta taas kristillisdemokraattien  ehdokkaan Sari Essayahin pirteä ja yllättävänkin asiantunteva esiintyminen lisäsi tuntuvasti hänen pisteitään myös sosialidemokraattisen piirin puheenjohtajan asteikossa. Harmillista oli vihreiden Pekka Haaviston joutuminen sääolosuhteiden uhriksi ja siitä johtunut poisjäänti Porin turnauksesta. Olisi ollut todella mielenkiintoista havainnoida yllättävän kovan gallupsuosion saavuttaneen Haaviston esiintymistä ja kommentteja satakuntalaiselle yleisölle.

Meillä itsellämme on ehdokkaamme muodossa selkeästi eniten ulkopoliittista kokemusta ja arvovaltaa omaava henkilö. Paavo Lipposen arvokas esiintyminen viime vaalitenteissä on toivottavasti saanut omat joukkomme liikkeelle. Ihmeellisellä tavalla tuntuu siltä, että osa sosialidemokraattisen joukkueemme jäsenistä on jo tässä vaiheessa heittänyt pyyheen kehään. Nyt olisikin kaikkien muistettava Tarja Halosen huikea loppukiri 12 vuotta sitten. Tilannehan tullee olennaisesti muuttumaan, mikäli vaaleissa edetään toiselle kierrokselle. Siinä vaiheessa pelimerkit jaetaan uudelleen. Tässäkin kisassa viimeisen ottelun voittaja vie koko potin.

Käy näissä vaaleissa sitten miten tahansa, on sosialidemokraattisella kentällä kevään korvalla tiukan välitilinpäätöksen paikka. Vallitsevasta ajelehtivasta tilasta on päästävä irti jo ennen alkukesän puoluekokousta. Sosialidemokraattisen ” Ruususen on herättävä unestaan ”. Tässä tapauksessa tuo uni tarkoittaa koko maamme sosialidemokraattista väkeä. Puoluekokouksessa on sitten mahdollisten uusien koordinaattien merkitsemisen paikka. Sosialidemokraattisen puolueen tila mitataan kunnolla ensi syksyn kunnallisvaaleissa. Syksyn kuntavaalit tulevat olemaan todella merkitykselliset niin alueemme kuin koko maankin tulevaisuuden kannalta.

Vaalitentin jälkimaku

Perjantai 13.1.2012 - Kari

Eilen torstaina nähtiin ja kuultiin presidenttiehdokkaita Ylen Tv-tentissä. Draaman kaari kulki leppoisasta vitsin heitosta vakavoitumisen kautta sähäkkään yhteenottoon.

Nopeasti kelattuna välillä haukotelleen nuorison edessä nähdyt ja kuullut kandidaatit jakaantuivat selvästi profiiliaan nostaneisiin ja sitä kadottaneisiin. Gallupkannatustaan selvästi paremmin pärjäsivät Pekka Haavisto ja Paavo Lipponen. Pahin alisuorittaja oli kärsivänoloinen ja takakireä Sauli Niinistö. Virkamiesmäinen Essayah ei löytänyt lunteistaan mitään sykähdyttävää.

Puhekoneet Arhinmäki ja Biaudet täyttivät paikkansa odotetusti muttei mitenkään yllättävästi. Sen sijaan Väyrysen pellen rooli ja Soinin tylstynyt sanan säilä tuntuivat tympeiltä.

Sosiaalisen median lemmikki Haavisto ja vanha, vakaa Lipponen antoivat itsestään valtiomiesmäisen kuvan. Kummankin onnistumiseen vaikutti hyvä asiaosaaminen, mutta molemmilla myös varsin eri tavoin esiin tullut kehon kieli.

Mielenkiintoista nähdä, minkälaista suuntaa seuraava gallup antaa. 

Hyvää Uutta Vuotta

Sunnuntai 1.1.2012 - admin

Sivuston ylläpito toivoo kaikille kanavan ystäville ja myös kiukuspäissään siellä vieraileville oikein hyvää uutta vuotta 2012.

Toivottavasti alkanut vuosi voisi olla edeltäjäänsä parempi myös täällä käytävien keskustelujen tason suhteen. Kaksinkertainen vaalivuosi tarjonee paljon sanottavaa.

Eiköhän tehdä sellainen uuden vuoden lupaus, että vähintään henkilöön käyvää arvostelua sisältävät kommentit tehdään miesmäisesti omalla nimellä. Vain pelkurit kyykkivät nimimerkikkien takana.

Syttyi siunattu joulutähti

Lauantai 24.12.2011 - Säkylän vt. kirkkoherra Ismo Nieminen

Elämän arjessa meitä rasittavat niin tehdyt kuin tekemättömätkin työt. Joskus ei työtä ole ja joskus työtä on liikaa. Kumpikaan vaihtoehto ei ole hyvä ihmiselle. Jokainen tarvitsee itselleen kohtuudella tekemistä. Tasaisen arjen vastineeksi ihminen tarvitsee vapaata ja lomaa. Pimeimpään talviaikaan osuu joulu. Joulu tarjoaa monelle mahdollisuuden irrottautua arkirutiineista hengähtää hiukan ja kerätä voimia uuteen työjaksoon. Ulkoiset puitteet virittävät jouluun, mutta silti joulu on enemmän mielentila.

Joulut ovat erilaisia ja eri-ikäisinä suhtaudumme jouluun eri tavalla. Lapsuuden joulujen lumouksen on ikä ja elämänkokemukset jo vieneet. Jotain joulun hengestä voi jokainen silti aikuistuneenakin tavoittaa. Vuosituhanteen takaa, keskelle arkeamme tulee viesti. jota joululaulu kuvaa. ” Syttyi siunattu joulutähti, yöhön maailman raskaaseen. Hohde määrätön siitä , viel on auvona ihmisten.” Sähkökynttilät ja kuusen latvatähti muistuttavat meitä Betlehemin tähdestä. Tähti toi iloa paimenille kedolla ja onnea ja iloa jokainen tarvitsee tänäänkin. Juhlan jälkeen jaksaa taas kohdata arkihuolet.

Hyvää joulua ja uutta vuotta 2012.

 

Haluatko sokerisi Säkylästä vai Saksasta?

Tiistai 6.12.2011 - Kristiina Salonen, kansanedustaja (sd), Rauma

Viime vuosina suosiotaan ovat kasvattaneet lähiruoka ja luomutuotteet. Kuluttajat ovat alkaneet kiinnostua omasta terveydestään, ruuan sisältämistä lisäaineista ja tukea lähellä tuotettua ruokaa. Tällainen kasvanut tietoisuus on tervetullutta. Hallitus seuraa myös aikaansa, ja aikookin toteuttaa luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelman. Tavoitteena on lisätä näiden osuutta käyttämistämme tuotteista. Tavoite on hyvä. Hallitusohjelmassa nostetaan esille myös verotuksen kiristäminen terveyteen haitallisesti vaikuttavien tuotteiden osalta. Tällaisia tuotteita ovat tupakka, alkoholi ja makeiset. Tämäkin tavoite on hyvä. Sen sijaan esille nostettu ehdotus sokeriverosta onkin hankalampi kysymys.

Arkielämässä iso osa meistä tekee päivittäin valinnan sokerin ja keinotekoisten makeutusaineiden välillä. Sokerin verottaminen tupakan tapaan antaa väistämättä mielikuvan terveydelle haitallisen tuotteen käytöstä.   Sokeri on kuitenkin puhdas ja alkuperäinen luonnontuote. Sokeria syödessämme tiedämme, mitä syömme. Näiden kahden viestin ristiriita aiheuttaa hämmennystä. Onko siis terveydellemme parempi asia korvata luonnontuote keinotekoisella tuotteella? Onkohan kuitenkin niin, että itse sokeri ei ole haitallista, mutta huonon ruokavalion sisältämä sokerin liikakäyttö sen sijaan on? Selväähän on, että kaikki aineet, joita käytetään väärin voivat johtaa terveydellisiin haittoihin. Jopa terveysvaikutteinen vesi voi liikaa juotuna aiheuttaa ongelmia.

Puhuttaessa lähiruuasta jokainen määrittelee sen erilaisesti. Sokerin kohdalla voidaan nyt ajatella, että Säkylässä tuotettuna se on kaikille suomalaisille ainakin lähiraaka-aine. Maassamme tuotetun sokerin tulevaisuus on kuitenkin jälleen kerran vaakalaudalla, sillä EU:n asettamia sokerikiintiöitä esitetään poistettavaksi vuonna 2016. Suomi pyrkii saamaan sopimukseen poikkeusta, mutta käytännössä kiintiöiden poistuminen merkitsisi sokerijuurikkaan hinnan laskua. Tämä taasen saattaisi lopettaa juurikkaan viljelyn Suomessa. Suomen ainoan sokeritehtaan kohtalo Säkylässä olisi tällöin vaakalaudalla.

Koska sokeri ei ole ihmiselle välttämätöntä, saattaa joku ajatella nyt pidettävän vain kiinni aikaisemmin saavutetusta. On aivan totta, että taistella pitää vajaan sadan tehtaassa työskentelevän ihmisen työpaikan puolesta. Tehtaalla on alueellemme merkitystä myös välillisten työpaikkojen kautta. Tehtaan säilyttäminen tulisi kuitenkin olla ensisijaisesti koko Suomen intressi. Kyse on nimittäin maamme huoltovarmuudesta.

Sokerin omavaraisuusaste on nykyisin 40 prosenttia. Omavaraisuusasteemme olisi nolla, jos ainoa tehdas Säkylässä suljettaisiin. 80 %:a Suomen sokerista käytetään elintarviketeollisuudessa, kemianteollisuudessa ja lääketeollisuudessa. Irlannin vaikeudet sokerituotannostaan luopumisen jälkeen olkoon meille varoittavana esimerkkinä. Huono sato on johtanut Irlannissa sokeripulaan ja vaikeuttanut siten erityisesti teollisuuden toimintaa. Suomen suuntana ei saa olla paluu pula-aikaan eikä riippuvuuden lisääminen muista maista. Saamme siis olla tarkkana puhuessamme Suomessa sokerista. Kansallisella tasolla sokerin negatiivinen leimaaminen ja EU:n tasolla päätettävä kiintiöiden poistaminen voivat yhdessä johtaa ikävään lopputulokseen. Kolikolla kun on aina kaksi puolta.