Sosiaalipalvelujen asema sotessa epäselvää

Raumalainen kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Kristiina Salonen (sd.) haluaa selvyyttä sosiaalipalvelujen asemaan sote-uudistuksessa. Salosen mukaan sosiaalipalveluista on puhuttu nyt liian vähän, vaikka niiden merkitys on suuri sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa. 

-       Sote-uudistuksessa on kyse massiivisesta rahan ja vallan uusjaosta, ja siksi sen tekeminen on ollut niin vaikeaa. Näyttää siltä, että monet poliittiset tahot ovat olleet kiinnostuneita vallan uusjaosta, kun taas sosiaali- ja terveysmenoihin käytetyistä rahoista haluaisi moni muu taho yhä suuremman siivun itselleen. Tosin sosiaalipalveluista ei olla taloudellisessa mielessä tähän asti oltu kiinnostuneita kuin vanhuspalveluiden ja lastensuojelun sijoitusten osalta. Siksi ehkä sosiaalipalveluista on puhuttu niin vähän koko uudistuksen ajan. Asia on kuitenkin inhimillisesti tärkeä ja yhteiskunnan kokonaiskustannuksiakin ajatellen merkittävä, painottaa Salonen.

Salonen huomauttaa sosiaalipalvelujen olevan luonteeltaan melko erilaisia kuin esimerkiksi yksittäiset terveyskeskuskäynnit. 

-       Nyt kun hallitus on linjannut sote-rakenteen, olisi vähintäänkin kohtuullista kertoa, mitä on sovittu sosiaalipalveluiden osalta. Ne kun ovat usein sellaisia palveluita, joita ei yksittäisen lääkärikäynnin tavoin haeta eikä anneta kertaluonteisesti. Esimerkiksi aikuis- ja vammaissosiaalityö perustuu yleensä pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, joissa tärkein tavoite ei asiakkaallakaan ole valinnanvapaus palveluntarjoajan suhteen, vaan omassa elämäntilanteessa avun saaminen ja muutokseen tukeminen. Omaishoidossa taas palveluntarve on siirretty omaisen kannettavaksi. Julkisen tahon velvollisuus on kuitenkin huolehtia omaishoitajan jaksamisesta ja olla tukena tarvittaessa.

Sote-uudistuksen jatkotyössä pitäisikin Salosen mukaan nostaa keskiöön ihmisten kokonaisvaltainen palveluntarve ja hyvinvointi, sillä vain siten voidaan hillitä kustannusten kasvua tulevaisuudessa.

-       Paljon puhuttu integraatio eli sellaisten palveluketjujen luominen, jossa ihmisen kokonaisuus niin fyysisten, psyykkisten kuin sosiaalistenkin palvelutarpeiden osalta otetaan huomioon samalla kertaa, tuntuu mallissa unohtuneen. Tai ainakaan siitä ei enää aktiivisesti puhuta. Toivottavasti siihen kiinnitetään nyt jatkotyössä erityinen huomio, sillä vain se on avain hyvinvoinnin ja palveluiden parantumiseen ja kustannusten hillintään tulevaisuudessa, Salonen sanoo.