Lempinimeään parempi ohjelma

 SDP:n kädenjälki ja tärkeät painotukset näkyvät minihallitusohjelmassa voimakkaasti. Hallitus jatkaa määrätietoista työtä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Erityisesti lapsiperheiden aseman parantamiseen tähtäävät toimet ovat satsaus tulevaisuuteen ja myös parasta ennaltaehkäisevää politiikkaa. Eduskunnan hyväksymä minihallitusohjelma on siis nimeään merkittävämpi, voimakkaasti kasvua ja työllisyyttä tukeva sekä oikeudenmukaisuutta lisäävä paketti. Vipuvaikutuksineen koko paketin vaikutus on miljardiluokkaa.

Hallitusohjelmassa linjattiin, että pieni- ja keskituloisia lapsiperheitä tuetaan vuositasolla 70 miljoonalla eurolla. Kun lapsilisän leikkaus on kokonaismäärältään 110 miljoonaa euroa, kohdentuu lapsilisästä tehtävät säästöt vain hyvätuloisiin perheisiin. Pieni- ja keskituloisten perheiden lapsilisien leikkaukset pystytään kompensoimaan esimerkiksi perheille kohdistettavalla erityisellä verovähennyksellä. Täysin tulottomien perheiden osalta taas toimeentulotuen määrä nousee vähennystä vastaavan summan. Hekään eivät joudu leikkauksen maksajiksi.

Pieni- ja keskituloisten asemaa kohennetaan myös tekemällä kolmeen alimpaan tuloluokkaan tuloverotuksen inflaatiotarkistukset, joka poistaa suunnitellut veronkiristykset. Tällä on tarkoitus huolehtia erityisesti pienituloisten ostovoiman säilymisestä. Alimpiin tuloluokkiin on viime vuosina kohdistunut voimakkaimmin myös työpaikkojen menetykset – irtisanomiset ja lomautukset. Erityisesti siksi toimenpide on tärkeä signaali hallitukselta siitä, että se kantaa huolta pienituloisten asemasta ja myös osoittaa sen konkreettisin toimenpitein. Tiukassa taloustilanteessa pienituloiset ovat myös niitä, jotka joka tapauksessa kuluttavat. Arkipäivän pyörittämiseen liittyviin menoihin -vuokriin, ruokaan ja liikkumiseen sekä muuhun välttämättömään kulutukseen - menevät tulot pyörittävät samalla myös kansantaloutta. Suurituloiset taas alkavat säästää taantumassa, eikä heidän saamansa verohelpotukset siten auttaisi taloutta toipumaan. Nämä hallituksen esittelemät verovähennystoimenpiteet ovat erittäin kannatettavia, mutta samalla on huolehdittava siitä, että niiden vaikutukset kohdistuvat oikein. Järjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, eikä se saa jättää ketään loukkuihin.

Hallitusohjelmassa sitoudutaan yhä voimakkaasti siihen, ettei tällä loppuvaalikaudella heikennetä rakennemuutoksessa painivan teollisuuden toimintaedellytyksiä lisäkustannuksilla tai sääntelyllä. Tämä on tärkeää niin Suomelle kuin Satakunnallekin. Vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön lisäksi teollisuus tarvitsee myös toimivat logistiikkayhteydet. Tässä paketissa sovittiin liikennehankkeiden aikaistamisesta. On tärkeää, että hallitus on sitoutunut satsaamaan alueille elintärkeisiin hankkeisiin. Varsinaiset päätökset hankkeiden rahoituksesta tehdäänkin kuitenkin myöhemmin budjettiriihessä. Meidän onkin varmistettava, että valtatie 8:lta säästyneet 20 miljoonaa euroa kohdennetaan kasitien peruskorjauksen jatkamiseen.

Hallitus puuttuu myös moniin nykytyöelämän haasteisiin. Jo rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittiin toimista nollatuntisopimusten käytön rajoittamiseksi, lisätuntien turvaamiseksi osa-aikaisille työntekijöille ja alipalkkauksen ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Nyt tätä tärkeää työtä jatketaan kolmikantaisessa valmistelussa. Myös itsensä työllistävien työlainsäädännöllistä asemaa sekä sosiaali- ja eläketurvaa parannetaan.

Ohjelmasta puuttuu kuitenkin yksi tärkeä asia. Nimittäin täysimääräisenä toteutettavat indeksikorotukset, jotka olisivat helpottaneet erityisesti eläkeläisiä. Sen tavoitteen saavuttamisessa ei nyt onnistuttu.