EläkkeelleTorstai 30.10.2014 - Kari Työmarkkinajärjestöt sopivat juuri uusista pelisäännöistä, joilla työssä pysymistä pidennetään. Eläkeikää siis hinataan ylöspäin. Itse kuulun niihin onnekkaisiin (?), joilla oli mahdollisuus säilyttää edellisessä eläkeremontissa ns. ammatillinen eläkeikä. Olen tässä harjoitellut eläkkeensaajana olemista pari kuukautta. Ei se kulkaa niin helppoa olekaan. Työssä oli mahdollisuus, jopa velvollisuus, itse ajatella päivän kulkua. Asemastani johtuen minua ei juuri komenneltu, mutta joskus saatoin itse tehdä niin muille. Välillä pitkiksikin venähtäneet työpäivät pysyivät hanskassa. Myöhemmin iltapäivällä voisin vaikka kirjoitella muutaman rivin muistelmia tai tekaista jonkun yleisönosastokirjoituksen ajankohtaisesta aiheesta. Päivällisen jälkeen pieni ulkoilu tekisi terää ennen tv-tuoliin uppoutumista. "Sit´ku" -ihmisenä olen kasannut aivan liikaa tekemistä näihin oloneuvoksen päiviin. Itse olisin ne voinut unohtaa mutta neuvonantajani ei sitä tee. Paineet ylittävät sallitun rajan. Tulee eläketressi. Ihmisen jäädessä pois työelämästä uskotaan, että tämä haluaa täyttää kalenterinsa entiseen tapaan. Tarjouksia vetäjäksi sinne ja sihteeriksi tänne tulee kaiken aikaa. Pääosin olen pystynyt ne kohteliaasti torjumaan. Ensin pitää kunnolla aloittaa tämä vapaaherran elo ja tarkistaa kurssia vasta joskus myöhemmin. Eiköhän tästäkin elämänmuutoksesta hengissä selvitä. |