Share |

Eläkkeelle

Share |

Torstai 30.10.2014 - Kari


Työmarkkinajärjestöt sopivat juuri uusista pelisäännöistä, joilla työssä pysymistä pidennetään. Eläkeikää siis hinataan ylöspäin. Itse kuulun niihin onnekkaisiin (?), joilla oli mahdollisuus säilyttää edellisessä eläkeremontissa ns. ammatillinen eläkeikä.

Eläkkeelle lähdön tullessa ajankohtaiseksi sain erilaisia laskelmia, kuinka paljon enemmän rahaa tienaisin, jos jatkaisin vielä pari, viisi tai peräti kahdeksan vuotta. En ollut kuitenkaan rahalla ostettavissa. Ajattelin, että lähden nyt, kun sen vielä itse ymmärrän tehdä.

Olen tässä harjoitellut eläkkeensaajana olemista pari kuukautta. Ei se kulkaa niin helppoa olekaan. Työssä oli mahdollisuus, jopa velvollisuus, itse ajatella päivän kulkua. Asemastani johtuen minua ei juuri komenneltu, mutta joskus saatoin itse tehdä niin muille. Välillä pitkiksikin venähtäneet työpäivät pysyivät hanskassa.

Nyt kaikki on toisin. Päiväohjelmani on valmiiksi ajateltu eikä minulla juuri ole puhe- eikä ainakaan äänioikeutta, jolla voisin siihen vaikuttaa. Eihän se näin pitänyt mennä. Olin kuvitellut, että nukkuisin aamulla pitkään. Lempeästi heräisin sitten pirteänä aamupalalle ja lukemaan päivän lehden. Ennen lounasta ennättäisin kipaista pienen juoksulenkin ja ruuan jälkeen viettämään siestaa päiväpostin kera.

Myöhemmin iltapäivällä voisin vaikka kirjoitella muutaman rivin muistelmia tai tekaista jonkun yleisönosastokirjoituksen ajankohtaisesta aiheesta. Päivällisen jälkeen pieni ulkoilu tekisi terää ennen tv-tuoliin uppoutumista.

"Sit´ku" -ihmisenä olen kasannut aivan liikaa tekemistä näihin oloneuvoksen päiviin. Itse olisin ne voinut unohtaa mutta neuvonantajani ei sitä tee. Paineet ylittävät sallitun rajan. Tulee eläketressi.

Ihmisen jäädessä pois työelämästä uskotaan, että tämä haluaa täyttää kalenterinsa entiseen tapaan. Tarjouksia vetäjäksi sinne ja sihteeriksi tänne tulee kaiken aikaa. Pääosin olen pystynyt ne kohteliaasti torjumaan. Ensin pitää kunnolla aloittaa tämä vapaaherran elo ja tarkistaa kurssia vasta joskus myöhemmin.

Eiköhän tästäkin elämänmuutoksesta hengissä selvitä.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini