Share |

Kipeä kehysriihi

Share |

Torstai 10.4.2014 - Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd)


Viime viikolla hallitus kokoontui tämän vaalikauden viimeiseen kehysriiheensä. Sen alla käydyissä kokouksissa tunnelma kävi jo hyvin selväksi: edessä oli jälleen hyvin vaikeita päätöksiä. Vaikka sote-sovun löytyminen edellisenä viikonloppuna toi uskoa tulevaan, se ei muuttanut tarvetta tehdä sopeutuksia ja uudistuksia kehysriihessä. Maailmalle oli jälleen kerran tämän kehysriihen jälkeen saatava viesti, että Suomi ja suomalaiset hoitavat asiansa. Sen viestin Suomi on antanut, mutta se ei ollut helppoa.

Viimeiset kolme vuotta hallituksessa on etsitty ratkaisuja, uskottu talouden kohenevan ja toivottu helpompien päätösten ajan tulevan. Näin ei kuitenkaan ole löytynyt, eikä nyt ollut muita mahdollisuuksia kuin etsiä ne keinot, joilla valtion velkaantumiskehitys saadaan taittumaan. Tämä eduskunta ei voi siirtää vastuuta seuraavalle eduskunnalle. Vielä pahempaa olisi, jos vastuun joutuisivat kantamaan lapsemme ja lapsenlapsemme. Jos nyt emme elä hetken tiukkaakin tiukemmin ja tee rakenteellisia muutoksia, meillä ei ole tulevaisuudessa ilmaista koulutusta lapsillemme tai julkista terveydenhoitoa.

Mitä kehysriihessä sitten päätettiin? On huomattava, että tehdyt päätökset lähtevät nyt ministeriöihin normaaliin virkamiesvalmisteluun, jonka myötä ne täsmentyvät. Kaiken kaikkiaan hallitus päätti 2,3 miljardin euron sopeutustoimista, jotka tarkoittavat verojen korotuksia ja säästöjä valtion menoista. Vuonna 2015 sopeutetaan 1,6 miljardia euroa ja loput vuosina 2016–2018. Lisäksi hallitus päätti erilaisista rakenteellisista uudistuksista sekä kasvua ja työllisyyttä tukevista toimista.

Eniten tunteita on ymmärrettävästi herättänyt lapsilisien leikkaus. Lapsilisä on viimeisiä universaaleja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan etuuksia. Kaikki saavat samansuuruisen lapsilisän riippumatta tuloista, ja senkin takia se on ollut erityisasemassa. Vaikka toki sen korottamatta jättäminen elinkustannusten kasvun myötä on myös eräänlainen leikkaus, niin koko lapsilisän historian aikana – vuodesta 1948 – sitä joudutaan leikkaamaan vasta toista kertaa. Se kertoo ehkä omaa kieltään maan tämänhetkisestä talousahdingosta. Päätös lapsilisien leikkaamisesta on ollut myös koko kansanedustajaurani vaikeimpia päätöksiä hyväksyä. SDP:llä oli pöydässä oma mallinsa, jonka myötä pienituloisten lapsilisät olisivat hieman nousseet ja suurituloisten laskeneet. Tämä ei kuitenkaan valitettavasti saanut tarpeeksi kannatusta, vaan lapsilisiä päädyttiin leikkaamaan 8 euroa kuukaudessa. Leikkausesityksistä rajuimmat onnistuttiin onneksi torjumaan. 

Jotain positiivistakin on kehysriihestä sanottava. SDP:n kädenjälki näkyy siinä, että nyt tehdyt verotuspäätökset kaventavat tuloeroja. Pääomatulovero, solidaarisuusvero ja perintövero kiristyvät. Hallitus sopi myös 600 miljoonan euron kasvu- ja työllisyyspaketista, jonka puitteissa esimerkiksi sata miljoonaa euroa kohdennetaan kasvuyritysten pääomasijoituksiin. Lisäksi oppivelvollisuusikää nostetaan 17 ikävuoteen vuoteen 2015 mennessä. Tämäkin on SDP:n pitkäaikainen tavoite, ja sen avulla pyritään saamaan koppi niistä nuorista, jotka eivät pääse koulutukseen peruskoulun jälkeen.

 SDP haluaa kantaa vastuuta, siitä että Suomessa on tulevaisuudessakin työtä ja hyvinvointia ja että voimme jättää hyvinvointiyhteiskuntamme terveessä kunnossa tuleville sukupolville. Työ on vaikeaa ja raskasta, mutta se on tässä hetkessä tehtävä.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini