Salonen: Uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi

Hallitus onnistui budjettiriihessä päättämään useista uusista keinoista työllisyyden parantamiseksi, SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kristiina Salonen arvioi.

Salosen mukaan merkittävin parannus työttömille on pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toteuttaminen. Sen mukaan työttömien työnhakua ja ohjaamista kunkin tarpeen mukaisiin palveluihin tuettaisiin nykyistä selvästi paremmin.

- Uudistuksessa työnhakija saa yksilöllistä tukea jo aikaisessa vaiheessa ja tiiviimmin, mikä edistää uuden työn löytämistä. Lisäksi työttömien asemaa parannetaan kohtuullistamalla työttömyysturvaseuraamuksia, Salonen toteaa.

Työnhakumalliin on varattu ensi vuodelle 83 miljoonaa euroa, josta suurin osa käytetään TE-toimistojen henkilöstön lisäämiseen. Uutta ajattelua edustaa myös osatyökykyisten työllistymiseksi perustettava uusi valtionyhtiö, joka aloittaa toimintansa ensi vuoden aikana.

- Jopa 600 000 työikäistä arvioi, että jokin sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa. Pitää muistaa, että yli puolella työikäisistä suomalaisista on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma, ja osatyökykyisillä on muita suurempi riski jäädä työttömäksi, Salonen huomauttaa.

 Hallitus tukee myös opiskelijoiden työntekoa korottamalla opintotuen tulorajoja viidenneksellä ja eläkeläisten työntekoa 200 euron työtulovähennyksellä yli 60-vuotiaille. Työtulovähennystä on tarkoitus korottaa porrastetusti viimeistään 2023 alusta, sillä nykyisessä työvoimapulassa hyväkuntoisia eläkeläisiä kaivataan tekemään esimerkiksi sijaisuuksia.

 Lisäksi kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi käynnistetään kaksivuotinen kokeilu, jossa vähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een.

- Työllisyyttä edistää mutkan kautta myös hallituksen päätös pitää Suomen Akatemian tutkimusvaltuus ennallaan, samoin kuin kansalaisten turvallisuuden kannalta merkittävä poliisin lisärahoitus. Tämän hallituksen aikana poliisien resursseista on pidetty parhaiten huolta: poliisin määrärahat olivat vuonna 2017 vajaat 700 miljoonaa euroa, kun ne ovat nyt 806 miljoonaa, Salonen muistuttaa.