Yhteinen juhla

Joulun alla järjestettiin Säkylän seurakuntatalolla jouluvaellus tapahtuma. Jouluvaelluksessa näyttelemällä, sanoin ja lauluin elettiin uudestaan jouluevankeliumin tapahtumia.  Vaellus alkoi eteisestä ja päättyi viidenteen pysähdyspaikkaan seurakuntatalon sisäpihalle. Pihalla Jeesus makasi seimessä paimenien ja tietäjien ympäröimänä. Enemmistö vaellukseen tutustuneista oli lapsia, mutta yhtenä iltana kaikenikäisillä oli tilaisuus tulla vaeltamaan joulun sanoman ääreen. Palaute oli myönteistä. Mieleen jäi erään lapsen kommentti: ” Se oli niin hyvä, että mää meinasin räjähtää!”

Olin mukana vaelluksessa esiintymässä ja laulamassa. Vaellus esitettiin kolmetoista kertaa ja noin kuusisataa ihmistä oli mukana vaeltamassa. Tekijöiden välille kolmen päivän aikana syntyi mukava yhteenkuuluvuuden tuntu. Vaikka välillä väsytti ja kyllästyttikin, vaellus vei mukanaan. Tauoilla oli hauskaa käydä läpi esityksiä ja niiden tapahtumia. Vaellus oli yhteinen asia.

Joulukin on yhteinen asia. Hautausmailla, joulukirkoissa tai kodeissa hiljennytään jouluun. Heitetään pois arkihuolet ja muistellaan maailmaan kerran syntynyttä Vapahtajaa. Joululaulut ja virret antavat arkeen väsyneelle rauhaa. Ensimmäinen joulu eletään uudestaan ja yhdessä muistellaan ensimmäistä joulua. Kuten jouluvirsi sitä kuvaa:” Jo riennä, katso sieluni, ken seimessä nyt makaavi. Hän on sun herras Jeesukses, Jumalan poika Kristukses.” Riennä sinäkin mielessäsi katsomaan. Hyvää yhteistä juhlaa!