Digihuijareille 32,4 miljoonaa

Pankkien mukaan suomalaiset menettivät viime vuonna digihuijareille yhteensä 32,4 miljoonaa euroa. Summa olisi voinut olla tätäkin suurempi, mutta pankit ja viranomaiset onnistuivat estämään yhteensä 14,5 miljoonan euron siirtymisen huijareille ja palauttamaan rahat.

Euromääräisesti suurimmat huijaukset, yhteensä 10 miljoonaa euroa, olivat valepoliisihuijauksia ja erilaisia tietojen kalasteluja. Niissä suomalaisilta huijattiin rahaa viime vuoden jälkimmäisen puoliskon aikana lähes neljä kertaa enemmän kuin vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Niin sanotuissa dokumentti- ja rakkaushuijauksissa suomalaiset menettivät viime vuonna yhteensä 9 miljoonaa euroa, toimitusjohtajahuijauksissa 4,9 miljoonaa euroa ja sijoitushuijauksissa 8,5 miljoonaa euroa.

Pankkien tilastoimissa tapauksissa ei ole mukana kaikkia huijausmuotoja, ja piiloon jäävät myös ne tapaukset, joista uhri ei ilmoita pankkiinsa tai tee rikosilmoitusta poliisille.

Poliisi  muistuttaa, että huijauksilta on mahdollista suojautua, vaikka niitä tapahtuu jatkuvasti ja ne muuttavat koko ajan muotoaan. Tärkein sääntö on, että yhteydenottoihin pitää suhtautua terveen epäluuloisesti. Se, mikä kuulostaa liian hyvältä, on harvoin totta.

Myös kiirettä kannattaa varoa. Usein huijarit esittävät, että loistava tarjous umpeutuu pian tai että jokin ehdottoman välttämätön toimenpide pitää tehdä kiireellisesti.

Huijarit kalastelevat tietoja esimerkiksi pankkien ja viranomaisten nimissä sähköpostitse, teksti- ja pikaviesteillä, sosiaalisen median palveluissa, puheluissa ja hakukoneiden kautta. Pankki tai viranomaiset eivät koskaan kysy verkkopankkitunnuksiasi tai maksukorttiesi tietoja, eivät edes kasvotusten.

Viranomaisilla ja yrityksillä on käynnissä yhteinen Varo, varmista, varoita -kampanja, jonka tavoitteena on estää digihuijauksia kasvattamalla suomalaisten tietämystä ilmiöstä ja siltä suojautumisesta..