Mikä pelastaisi lukion ?

Esittelet Kari valtuustoaloitettasi sivulla. Ei huono
aloite, sanoisi Jorma Uotinen. Mutta että tässä
jäisi kuntien kustannuksiksi vain koulutilojen järjestäminen ei pitäne paikkaansa. Kuka maksaa
opetuksen, on se sitten virtuaalista tai paikan päällä annettavaa? Mikä on siis oppilaskohtainen hinta? Toinen tärkeääkin tärkeämpi on opetuksen laatu?
Lukion erikoistuminen on toki mahdollista nytkin jos niin halutaan, ja oppilaat voivat siten lukiolle
siirtyessään jo huomioida oman opinpolkunsa.
On nimittäin niin, että moni yläasteen päättävä nuori haluaa opiskella enemmän juuri niitä aineita, jotka tukevat lukion jälkeen opiskelua
ammattiin valmentumisessa.
jotka tukevat tiettyyn ammattiin valmentavaa

Mielenkiintoinen ehdotelma. Ammatillisella puolella hommaa pyöritetään oppilaskohtaisella rahoituksella ja erilaisilla tulosbonuksilla. Lukiossakin pitäisi saada jotain ekstraa siitä, että työn jälki on laadukasta. Kaatuuko tämänkaltainen järkeistäminen johonkin byrokraattiseen esteeseen, joka on vuosikymmenet sitten rakennettu ammatillisen - ja lukiokoulutuksen väliin ?

Palvelujen ulkoistaminen harvoin parantaa tai edes pitää vanhan tasonsa. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää tätä Länsirannikon koulutusyhtymä Winnova OYtä, johon kuuluu suuri määrä alueen ammatillisista oppilaitoksista. Oppilaiden kommentit jotka ovat itselle asti tulleet ovat olleet vain negatiivisia. Oppilaitoksesta löytyy aina vain opettajat, kuraattori ja muut tarpeelliset henkilöt ovat suurimman osan ajasta muualla. Opiskeluiden suunnittelu vaikeutuu huomattavasti näiden puutteiden takia.

Lukion sijainti ja koko eivät myöskään ole suotuisat tälläiselle ulkoistamiselle. Kunta saattaa säästää rahaa muutaman vuoden säilyttäen lukion, mutta Sataedu tuskin ylläpitäisi oppilaitosta sen huonon kannattavuuden vuoksi, kun vertaillaan suurempien kaupunkien lukioihin. Lukion säästyminen on taattu vain täysin omalla rahoituksella, ulkoistamisen on äärimmäinen keino joka käytetään vasta hädän tullen.

Herää epäilys, että tässä ollaan ainakin alitajuisesti menossa kuntaan missä lukiota ei ole

Huolestunut nuori voisi olla aidosti huolestunut Säkylän lukion tulevaisuudesta. Loppu on lähellä, ellei jotain tehdä. Alakoulujakaan ei teillä riitä loputtomasti lakkautettavaksi rahoituksen turvaamiseksi.

Winnova on todella huono vertailukohta. Juuri tuo osakeyhtiömalli oli se, mikä sai muun Satakunnan kokoamaan oman koulutuksensa yhteen Sataeduksi.

Mitä tulee koulun kannattavuuteen, on sitä tarkasteltava kokonaisuutena, jossa osansa on tuloksellisuudella, ei vain koolla. Tulos tai ulos -periaate tulee ratkaisemaan, mitkä lukiot Satakunnanssa säilyvät, ollaan sitten itsenäisiä tai kuntayhtymässä.

Kyllä täällä aidosti huolissaan ollaan, mutta niillä tiedoilla mitä tavallinen tallaaja saa helposti asia näyttää tuolta.

Säkylän vetovoimaa täytyy saada lisätyksi.
Nykyisiä toimivia palveluita pitää käyttää kunta- ja tonttimarkkinoinnissa tehokkaammin hyödyksi, jotta saadaan asukkaita tänne lisää.
Muutama vaivainen lehti-ilmoitus jossakin takahikiän sanomissa, jossa on pyhäjärvestä kuva, ei todellakaan ole enää nykypäivää.

Mitä kauemmas päätöksenteko (Sataedu) varsinaisesta toiminnasta annetaan, sen nopeammin lukio täältä loppuu.
Se on varma.
Tälläiset keskustelunavaukset, vaikkakin tälläisellä hyvin pienellä foorumilla tosin, ovat vaarallisia ja johdattavat ajatuksia pahasti harhaan.

Minusta keskustelun avaus on hyvä, olipa ehdotuksen sisällöstä mitä mieltä tahansa. Emme Säkylässä voi ajatella olevamme tällä Telluksella joku ihmeellinen saareke, jota ei mikään ulkopuolinen kehitys mitenkään liikuta.

Hei haloo Tahvot. Emme ole mikään maailman napa. Silmät auki ja avoimin mielin kohti tulevaisuutta.

Säkylän lukiolaisten erinomaisia arvosanoja tulisi käyttää enemmän lukiomme markkinoinnissa, sillä lähitulevaisuudessa lukion jälkeiset jatko-opiskelijat valitaan enimmäkseen päästötodistuksen arvosanojen mukaan. Pääsykokeille jätettäneen joku pieni kiintiö.

Mikä pelastaisi Suomen kansan?

http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/1116213/presidentti-tarja-halonen-edusti-mummohuivi-paassaan-tallinnassa--katso-kuvat

Pomarkussa (2600 asukasta) toimii oma lukio. Miten se on mahdollista?

Ei ainakaan Säkylän kokoomus. Eikö siltä taholta ehdotettu valtuustossa koulukeskuksen remontista luopumista.

Kas, Eurakin kiri tasolukioiden joukkoon. Pyhäjärvi-seudulla osataan.