Kellot kesäaikaan

Kelloja siirretään sunnuntain aamuyöllä  klo 3 tunnilla eteenpäin. Kesäaika alkaa.

Helppo muistisääntö on, että kelloja siirretään aina kohti kesää: keväällä eteenpäin ja syksyllä taaksepäin. Kännykät ja tietokoneet päivittyvät kesäaikaan usein automaattisesti, mutta asia kannattaa tarkistaa.

Kesäaikaan siirtymistä on Euroopassa perusteltu energian säästämisellä. 1970-luvulla kärsittiin energiakriisistä ja tuolloin arveltiin, että energiaa säästyy kun aamuisin kesäaikaa käytettäessä valaistusta tarvitaan myöhemmin. Pohjoisen Euroopan päivänvalo lisääntyy keväällä kuitenkin niin nopeasti, ettei kellojen siirtelyllä ole suurta merkitystä energiansäästön kannalta.

Kellojen siirtäminen aiheuttaa kuitenkin ongelmia. Kaksi kertaa vuodessa se aiheuttaa ihmisten uni- ja valverytmiin muutoksia. Osalla ihmisistä sopeutuminen on vaikeaa ja he kokevat kellonaikojen muuttamisen heikentävän hyvinvointiaan. Joillekin kellojen siirto aiheuttaa vakavia terveysriskejä.

Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa yhtä aikaa sunnuntain vastaisena aamuyönä. Näin toimimalla muutos aiheuttaa vähiten haittaa esimerkiksi kansainväliseen juna- ja lentoliikenteeseen.

Euroopan komissio ehdotti vuonna 2018, että kesäaikadirektiivistä ja siten kellojen siirtelystä luovuttaisiin. Komission ehdotuksen alkuperäinen tavoiteaikataulu ei kuitenkaan ole toteutunut.

Euroopan parlamentti äänesti keväällä 2019 kellonajan siirron lopettamisen puolesta ja esitti, että kelloja siirrettäisiin viimeisen kerran vuonna 2021. Ehdotus kuitenkin odottaa edelleen EU:n neuvoston käsittelyä, sillä kaikki jäsenmaat eivät ole päättäneet kantaansa asiaan.

Asian jumiutumiseen vaikutti myös EU:n keskittyminen koronapandemian hoitamiseen. Kesäajasta luopumishanke on EU-tasolla täysin pysähdyksissä.