Salonen ja Viljanen ehdolle aluevaaleissa

Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) on tänään kertonut asettuvansa ehdolle tammikuun aluevaaleihin, jossa valitaan päättäjät tulevalle Satakunnan hyvinvointialueelle. Samaan ratkaisuun on päätynyt myös puoluetoveri Heidi Viljanen, kansanedustaja niin ikään.

-          Olen pohtinut tätä ehdokkuuttani jo vuosia aina kulloisenkin sote-uudistuksen rinnalla. Jossain kohtaa totesin itsekseni, että asiaan kannattaa palata vasta, kun vaalit todella toteutuvat. Nyt sitten viimein tuli aika tehdä omalta osaltani päätös, kun vaaleihin on todella aikaa enää yhdeksän viikkoa. Uskon, että minulla olisi sosiaali- ja terveysasioissa tietotaitoa, jota voisin käyttää hyvinvointialueen päätöksentekijänä. Suurin harkinnan paikka minulle oli ajankäytössäni, sillä haluan perehtyä asioihin ja se vaatii aina aikaa. En asettunut ehdolle kuntavaaleissa, koska katsoin, ettei minulla kansanedustajana ja pienen lapsen äitinä ole mahdollisuutta toimia päättäjänä jopa kolmella eri päätöksenteon tasolla. En katso sen myöskään demokratian kannalta olevan tarkoituksenmukaista, Salonen kertoo.

Salosella on sote-asioista vankka kokemus: hän on ensimmäiseltä koulutukseltaan sosiaalialan ohjaaja, ja vastavalmistunut hallintotieteiden maisteri Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen opinto-ohjelmasta. Hän työskennellyt sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa sekä käytännön tasolla, että myöhemmin kansanedustajana. Jatkossa hyvinvointialueilla tullaan järjestämään kaikki ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut, unohtamatta pelastustoimea.

-          Kulunut vuosikymmen on monin tavoin omassa työssäni korostunut sote-palveluiden puolesta taistelemisena niin paikallis- kuin valtakunnankin tasolla. Uskon, että työkokemuksestani niin vanhustyössä, sosiaaliohjauksessa kuin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassakin olisi aluepäättäjänä hyötyä. Vaikka sote-uudistuksella tavoitellaan hyviä asioita, kuten saatavuuden parantamista ja varhaisempaa hoitoon pääsyä, niin on selvää, että isossa uudistuksessa on paljon vielä tehtävää tavoitteiden toteutumiseksi eikä varmasti matkasta selvitä ilman mutkia. Siksi ajattelen, että tulevat aluepäättäjät ovat vaativan paikan edessä, ja kokemuksesta voi olla hyötyä uutta järjestelmää luotaessa. Päättäjänä olen ollut aina kiinnostunut niin alueen asukkaiden tarpeista kuin esimerkiksi sote-työntekijöiden todellisuudesta. Olen toiminut aina myös aktiivisesti lähipalveluiden puolustajana, Salonen korostaa.

Salonen kantaa huolta aluevaalien äänestysprosentista. Ennakkoon on arvioitu, että se tulisi olemaan alhainen.

-          Nämä ensimmäiset vaalit ovat varmasti äänestäjillekin vaikeimmat hahmottaa, että mistä on kysymys. Uskon kuitenkin, että jo seuraavissa vaaleissa tilanne on eri. Sitten ihmiset ovat eläneet käytännössä hyvinvointialueen palveluiden kanssa ja kokeneet vaikkapa lääkäriin pääsyn, oman vanhemman saaman vanhuspalvelun tai lapsen pitkäaikaissairauden hoidon kautta, mistä aluevaltuustot päättävät ja ketkä vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden suuntaan uudessa mallissa. Näin syntyy henkilökohtainen suhde hyvinvointipalveluihin ja se herättää varmasti ihmisissä ajatuksia niin hyvässä kuin kehittämismielessäkin, toivottavasti äänestysintoa lisäten, Salonen pohtii.