Share |

Yhteystiedot

LIITY MUKAAN
Säkylän Sosialidemokraatit ry:n toimintaan. Ota yhteyttä johtokunnan jäseniin.
Sivustoihin liittyvä palaute suoraan ylläpitoon demari.sakyla(at)gmail.com

Pikakysely

Kuka olisi ykkösehdokas Satakunnasta Rinteen hallituksen ministeriksi ?

Näytä vanhat kyselyt »

Sisältölaatikko

Äänikirjoja kaikille tarvitseville

Share |
18.05.2018

Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) on jättänyt eilen 17.5. eduskunnassa kirjallisen kysymyksen näkövammaisten kirjastoa koskettavan lain uudistamisesta ja kuuntelukirjallisuuden takaamisesta niitä tarvitseville asiakkaille. Lakia näkövammaisten kirjastosta on muutettu viimeksi 20 vuotta sitten. Laki määrittelee näkövammaisten kirjaston tehtäväksi antaa näkövammaisille ja muille asiakasryhmille, jotka vamman tai sairauden vuoksi eivät voi käyttää tavallisia kirjastoaineistoja, mahdollisuus tiedonsaantiin, opiskeluun, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen ja virkistykseen. Vuonna 2001 Näkövammaisten kirjasto muutti nimensä muotoon Celia – näkövammaisten kirjasto. Nykyään kirjasto tunnetaan pelkästään Celia –nimellä.

-          Viittauksia suoraan näkövammaisiin ei edes Celian verkkosivuilta enää löydy. Lain perusteluissa todetaan, että kirjaston on palveltava näkövammaisten lisäksi myös muita vammaisryhmiä. Silti laki kantaa vielä nimessään näkövammaisten kirjastoa, Salonen toteaa.

Salonen esittää kirjallisessa kysymyksessään huolen Celia-kirjastossa toteutetuista uudistuksista, joiden myötä sen palveluita on siirretty verkkoon. Uudistusten takia osa asiakkaista on jäänyt ilman riittäviä palveluja.

-          Osa kirjaston käyttäjistä hyötyy verkkopalveluista, mutta ne, jotka eivät voi käyttää tietokonetta tai kosketusnäytöllistä älylaitetta, uhkaavat jäädä ilman palveluja. Usein myös iäkkäillä ihmisillä on puutteita verkkopalvelujen käyttöönotossa, eikä heillä ole välttämättä mahdollisuutta hankkia tarvittavia laitteita taloudellisen esteen takia, Salonen sanoo.

-          Esimerkiksi CD-äänikirjojen lainausmahdollisuuksia on typistetty mittavasti ja äänikirjoja on siirretty verkkoon. CD-äänikirjat ovat usein ainoita aineistoja, joita erityisen avun tarpeessa olevat asiakkaat, kuten näkövammaiset ja iäkkäät ihmiset, jotka eivät omista tietokonetta tai älylaitetta, voivat käyttää, Salonen painottaa.

Salonen huomauttaa, että THL:n Terveys 2011 –tutkimuksen mukaan 30 vuotta täyttäneitä näkövammaisia oli Suomessa runsaat 50 000. Heikentyneen näön omaavia 30-vuotiaita oli 173 000, mikä vastaa kuutta prosenttia väestötasolla.

-          Ollaanko lakia näkövammaisten kirjastosta uudistamassa ja millä aikataululla? Aiotaanko erityistarpeessa olevien asiakkaiden palvelutarpeita kartoittaa tarkemmin ja huomioida esille tulleet tarpeet uudistuksessa? Kuinka taataan niiden erityistarpeessa olevien asiakkaiden mahdollisuudet kirjastopalveluihin, jotka ovat vaarassa tippua palvelujen ulkopuolelle verkkouudistuksen myötä? Salonen kysyy.

27.05.2019SDP kasvatti kannatustaan Satakunnassa
27.05.2019Heinäluoma eurovaalien ääniharava
27.05.2019Suomi maailmanmestariksi
26.05.2019Suotuisa kylvökevät
26.05.2019Eurovaalien äänestyspäivä on tänään
25.05.2019Suomi jääkiekon MM-loppuotteluun
24.05.2019Keskusta sai läpi maakuntansa
23.05.2019Sipilä hallitusneuvottelujen jarrumies
22.05.2019Ennakkoäänestys päättyi
21.05.2019Heinäluoma valmis komissaarikisaan

Siirry arkistoon »