Uusi vuosi, uusi Säkylä

Maanantai 11.1.2016 - Kari

Vuosi on jälleen vaihtunut. Elämme nyt uudessa Säkylässä. Ensimmäisten päivien aikana tavallinen kansalainen ei ole huomannut mitään eroa arjessaan. Teiden varsilla on sentään tapahtunut jotain. Köyliö -kuntakyltit ovat kadonneet ja Säkylä -kyltteihin on vaihtunut vaakuna. Osa kylteistä hävisi jo ennen aikojaan, kun keräilijät kävivät hämärän turvin niitä korjaamassa parempaan talteen. 

Tuulimylly -vaakunasta tuli nyt säkyläläisten kotiseutusymboli. Myös köyliöläisiä kunnanvirastolle saapuvia se kuitenkin edelleen tervehtii pääoven edustan kivetyksellä. Taloutensa kanssa painivassa kunnassa jokainen kivi on luvattu kääntää. Nämä on kuitenkin jätettävä odottamaan roudan sulamista.

Säkylä -seura myy Tuulimylly -viiriä paikallisille patriooteille vedettäväksi tankoon aina kun siltä tuntuu. Ennustettavissa on muutekin kotiseututoiminnan aktivoitumista molemmissa emäkunnissa.

Uuden Säkylän hypeä laimentaa vallalla oleva alakulo, joka ei johdu liitoksesta vaan talouden ripulista. Kuntalaisia kuritetaan verojen ja maksujen tuntuvilla korotuksilla. Yhtä ja toista totuttua toimintaa on jo ehditty mukauttaa nykyisiin voimavaroihin.

Uusi Säkylä päätti vuoden vaihteessa vähin äänin käyttää Sipilän hallituksen suomaa mahdollisuutta korottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuja lähes 30 prosenttia. Nousu on huikea. Jos olet nuori, terve ja hyväpalkkainen ei sinulla ole hätää. Paljon ankeampia aikoja on luvassa pienipalkkaisille lapsiperheille, vanhuksille ja sairaille. Yksi jos toinenkin maksun korotus osuu juuri heihin. 

Näivettyminen on itse itseään ruokkiva ilmiö, jota kunnan ei pitäisi omilla toimillaan vahvistaa. Kyläraitin tyhjät liiketilat ja asuntojen myyntipalstojen piteneminen nakertavat uskottavuutta elinvoimaisuuteen. Yhä harvemmin katukuvaan ilmaantuu rakennustelineitä, mutta aivan liian usein tyhjiä näyteikkunoita. 

Yhtenä auvona paikallinen yrittäjäjärjestö on vaatinut kuntaan omaa elinkeinovirkamiestä. No, uskotaan sitä joulupukkiinkin. Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää on kyllä kunnan puolesta käänneellyt kiviä sen verran ahkerasti, että kaikki syönnillä olleet saalit ovat varmasti jääneet pyydykseen.

Eräs entinen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja kiteytti aikanaan kunnan roolin päättäjille: hoitakaa te Säkylä asukkaille houkuttelevaksi, me huolehdimme itse yrittämisen osuudesta. Näillä askelmerkeillä eteenpäin.

Meistä jokainen on jollainlailla jouluihminen

Keskiviikko 23.12.2015 - Ismo Nieminen, Säkylän seurakunnan kappalainen

Taas on kohta kuukausi valmistauduttu jouluun. Jotkut nauttivat kovasti joulunlaitosta ja ovat koristelleet kotinsa koristeilla. Erilaiset jouluvalot tuikkivat kodeissa ja puutarhoissa. Joulukorteilla on muistettu kauempana asuvia. Työpaikat ja järjestöt ovat yhdessä kokoontuneet jouluaterioiden ääreen.

Papin työssä kohtaa erilaisia jouluun valmistautuvia. Joidenkin joulupöydässä on uutena perheenjäsenenä pieni vauva. Toisesta kodista on rakas muuttanut ikuiseen jouluun ja hänen paikkansa on tyhjä. Johonkin kotiin odotetaan lapsia maailmalta. On varakkaita koteja ja koteja, joihin seurakunnan lahjakortti on enemmän kuin tervetullut.

Uskallan ajatella, että jokainen meistä on jollain lailla jouluihminen. Toiset enemmän ja toiset vähemmän. Joulun ajatus rauhasta ja hyvästä tahdosta tuntuu tarttuvan kaikkiin. Vaikeina ja levottomina aikoina joulurauha tuntuu entistä tärkeämmältä ja arvokkammalta. Jean Sibeliuksen juhlavuotena voi lainata hänen säveltämänsä laulun pyyntöä. ” Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo. Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.”

Rauhallista Joulua

Toivoa soppii, että köyhäkin oppii

Keskiviikko 9.12.2015 - Kari

Uuden Säkylän kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi värikkäiden vaiheiden jälkeen valittu Jarkko Jaspa (kok) oli todellisessa kiirastulessa maanantain kokouksessa. Hänen onnekseen henkilövalinnoissa ei sentään tarvinnut turvautua suhteelliseen vaaliin. Perinteisessäkin kokousjuoksutuksessa riitti haastetta.

Valtuuston kompurointi alkoi heti ensimmäisessä tehtävässä. Keskustan ryhmäjohtaja Hannu Rantalan johdolla valmistelluissa valinnoissa piti kaiken olla selvää. Vaan eipä ollut. Ehdotus valtuuston vaalilautakunnan kokoonpanosta oli tasa-arvolain vastainen. Ei auttanut muu kuin pitää neuvottelutauko. 

Seuraava näytös oli kunnanhallituksen valinta. Siinä oikaistiin suoraan henkilöiden nimeämiseen, vaikka ensi olisi pitänyt päättää hallituksen toimikaudesta. Rantalan jälleen lukema nimilista sisälsi mahdottoman yhtälön. Sen mukaan keskustan Timo Kuusisto ja kokoomuksen Kullervo Kauppi olisivat vaihdelleet varsinaisen ja varajäsenen paikalla toimikauden puolittaen. Ikämies Kuusisto kellisti nuoren Kaupin varalle.

Hallituksen kokoonpanoa tarkastellessa kiinnittyy huomio demareiden edustukseen. Pysähtyneisyydestä syytetty ryhmä on ollut valinnoissaan selvästi muita edistyksellisempi. Siinä, missä keskusta on pitäytynyt entisissä nimissä, demarit heittää peliin 80- luvulla syntyneet toivonsa. Nuoresta iästään huolimatta Pekka Rautiaisella tosin on jo pitkä kokemus kunnalliskuvioissa ja Heli Vanha-Rauvolakin on untuvikko vain hallitustyöskentelyssä.

Kokoomuksessa on vahvaan asemaan noussut aikanaan Karhusuon koulun puolustustaistelua johtanut Heidi Muhonen. Hän sai puolueensa ainoan hallituspaikan lisäksi vedettäväkseen sivistyslautakunnan. Valtaa ja vastuuta. 

Keskustassa herättää kysymyksiä Satu Tietarin kunnalliseen uraputkeen tullut tukos. Perusturvalautakunnan puheenjohtajuus ei tunnu itse keksityltä. Tässä tehtävässä hänestä ei taida tulla muinaisjäännettä. Entisten säkyläläisten edustus hallitusryhmässä on puhtaasti Toivontien viitoittama. Siinä ei sijaa uusille kyvyille löydy eikä liioin Eu –osaamiselle.

Talousarviokäsittelyssä päästiin odotetusti äänestämään lomautuksista. Demarit ehdottivat niistä luopumista saaden sanallista tukea ryhminä vasemmistolta ja Seija Muuriselta. Äänestys ei kuitenkaan ollutkaan niin yksinkertainen juttu. Keskustan piirissä jo luottamushenkilövalintojen yhteydessä hellitty ajatus kuntapalkollisten kelvottomuudesta keskeisinä päättäjinä sekoitti salia. Loppujen lopuksi tultiin siihen tulokseen, että kaikki äänestävät.

 Lomautuspäätös jäi voimaan kokoomuksen ja keskustan enemmistön äänin 32-16. Demarit saivat tuekseen vasemmiston Timo Puiston ja Raimo Salon, keskustan ryhmästä mielensä rohkaisivat Leena Karilainen, Pertti Kiviranta, Anna-Maija Kotiranta ja Jari Viskari. Omissa nimissään toimiva Seija Muurinen täydensi joukkoa.

Säästökohteeksi tarjottu maanhakintamäärärahasta luopuminen kärsi tappion äänin 38-10. Siinä demareita tuki perussuomalaisten Maarit Markkula.

Keskustan vanha kettu Pertti Kiviranta oli ainoa, joka sai läpi muutoksen talousarviokirjaan. Hän sai valtuuston hyväksymään yksimielisesti tekstimaininnan elinvoimaisten kylien tukemisesta. Päätös oli helppo: se ei maksanut euroakaan.

Mitä uudessa Säkylän kunnassa on odotettavissa tämän valtuuston kokouksen päätösten perusteella ? Se jää nähtäväksi. Ainakin periaatteessa keskustalla on mahdollisuus jyrätä päätöksenteossa mielin määrin. Aika ja edessä olevat ratkaisut ovat sellaisia, että pelkällä voimalla ei ehkä sittenkään kannattaisi edetä. Köyliöläiset lienevät tässä suhteessa valistuneempia.

Valtuuston päätöksellä kunnanhallitus ainakin haluaa ottaa kunnanjohtajalta valtaa harkinnanvaraisissa ja osastopäälliköiden palkantarkistuspäätöksissä. Se ei myöskään luota ylihoitajan ja johtavan hammaslääkärin kykyyn osata valita vakituiset alaisensa. Nämä tiukennukset tehtiin hallintosääntöä rukkaamalla.

Mielenkiintoista on nähdä, minkälaisen roolin valtuusto vuoden alusta ottaa.  Nyt hallituksen jäsenillä ei siellä ole enemmistöä, joten parlamentarismille olisi pelikenttää. Ainakin valtuusto ehti jo maanantaina osoittaa halua keskustella eikä vain kuunnella, mitä yhdistymishallitus esittää.

"Toivoa soppii, että köyhäkin oppii", sanoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Marko Pelttari (kesk,). Kuntalaisia lehterillä sitä kuulemassa oli tasan kolme.

Lyhytnäköistä voimankäyttöä uudessa Säkylässä

Tiistai 17.11.2015 - Kari

Eräässä baariparlamentissa ehdittiin jo siunailla, miten on mahdollista, että porvarillisen Säkylän valtuustoa tulisi johtamaan demari. Ei tullut. Ei vaikka keskustalaisen ryhmäpuheenjohtajan Hannu Rantalan lehdistötiedote niin kertoi miehen johtamien ryhmäneuvottelujen jälkeen. Samaisessa uutisessa (muun muassa SK24.fi/4.11.)  Säkylän Sosialidemokraattien puheenjohtaja Harri Salonen sanoi sanasta sanaan, että "henkilövalinnat luottamustoimipaikkoihin ja myös valtuuston puheenjohtajan nimi ovat vielä avoinna".

Ryhmäneuvotteluissa demareiden neuvottelijoihin kuulunut Säkylän valtuuston ryhmäpuheenjohtaja ja hallituksen jäsen Jarmo Alho oli ennakkoveikkailuissa vahvin ehdokas valtuuston puheenjohtajaksi. Lopullisen valinnan ehdokkaasta teki kuitenkin Köyliön ja Säkylän sosialidemokraattien yhteinen kokous vasta sunnuntai-iltana. Valituksi tulikin kunnallisneuvos Juha Nummela, jota vankan kokemuksensa takia pidettiin kriisiaikaan sopivana valintana.

Kepu pettää aina. Kulunut sanonta, mutta jotenkin tähän tilanteeseen taas parhaiten istuva fraasi. Uuden Säkylän ehdoton valtapuolue keskusta pitää itseään niin ylivertaisena, että se katsoo oikeudekseen ottaa tai jättää muiden ryhmien itseään edustamaan valitut henkilöt. Keskusta tahtoo vastoin neuvottelijoidensa sopimaa vuoroperiaatetta syrjäyttää viime kunnallisvaaleissa toiseksi suurimmaksi ryhmittymäksi uudessa Säkylässä nousseet demarit.

Pitkin syksyä Köyliön keskustan suunnalta oltiin usein yhteydessä demareihin, jotka jo olivat lyöttäytyneet yhdeksi porukaksi. Tuntui, että tosissaan oltiin hakemassa hyviä yhteistyön lähtökohtia tulevan kunnan alkutaipaleelle. Keskustan sisäpolitiikassa käytettiin hyväksi muun muassa demarien suopeutta köyliöläisen Marko Pelttarin nostamisessa yhdistymishallituksen ja sittemmin kunnanvaltuuston tai vaihtoehtoisesti kunnanhallituksen johtoon. Tällä lojaliteetillä ei ollut enää mitään arvoa, kun oma tavoite oli saavutettu.

Mitä jatkossa, kun ryhmien sopimus raukesi ? Varmaa on, että uuden Säkylän toiseksi suurimmalla ryhmällä eli demareilla ei ole edustajaa kunnanvaltuuston puheenjohtajistossa. Mitä tästä eteenpäin kirjoitan, on enemmän tai vähemmän arvailua.

Keskusta voi kiitollisuuden velkaan jääneen kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa jatkaa paikkojen jakamista. Suhteellisen vaalin turvin sosialidemokraatteja ei kuitenkaan saa kokonaan paitsioon. Mutta kun ei kelvata vastuuta jakamaan, ollaan oppositiossa.

Ottaen huomioon kunnan vakavan taloudellisen tilanteen täytyy keskustan linjavalintaa ihmetellä. Lieneekö tällä yhteyksiä valtakunnan politiikkaan ? Säkylänkin oppositiosta sosialidemokraatit seuraavat tarkasti valtaapitävien politiikkaa. Hyviä ratkaisuja kannatetaan, huonoja vastustetaan. Kaiken aikaa johtotähtenä on kuitenkin äänestäjille vaaleissa annettu lupaus toimia heidän parhaakseen. Erityisesti säästöjen ja leikkausten puristuksessa pidetään heikompien puolta.

Jarkko Jaspalle onnea uudessa tehtävässään, joka tuli yllättäin mutta ei aivan pyytämättä. Kotiläksynä seuraavaan kokoukseen kannattaa lukea, mitä suhteellinen vaali käytännössä merkitsee.

Lue lisää »

Poliittiset pelipaikat vielä jakamatta

Perjantai 30.10.2015 - Kari

Uuden Säkylän synnytyksessä eletään nyt jännittäviä vaiheita. Sekä Köyliön että Säkylän puolueryhmien neuvottelijat yrittävät päästä ratkaisuun aloittavan kunnan luottamushenkilöpaikkojen jaosta. Ensimmäinen yritys päättyi yllättäen umpikujaan, vaikka periaatteesta piti olla yhtenäinen näkemys. 

Neuvotteluissa suurimman ryhmän mandaattia edustavat Köyliön keskustalaiset. Heillä on kaiken aikaa ollut selkeä näkemys, miltä pohjalta rakennetaan hyvän yhteistyön lähtökohdat uudelle kunnalle. Edellisten kunnallisvaalien äänijakautuma ohjaa oikealle tielle. Merkittävien tehtävien jako vuoroperiaatteella ryhmien suuruusjärjestyksen pohjalta jakaa paitsi valtaa myös vastuuta oikeassa suhteessa. Tämä on Köyliössä ymmärretty.

Mistä sopu sitten kiikastaa ? Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että Säkylässä tällä vaalikaudella keskustan tuella vallan keskiöön päässyt kokoomus haluaa säilyttää asemansa. Puolueen vaaleissa saama kannatus on kuitenkin uudessa Säkylässä vasta kolmanneksi suurin. Oma voima ei siis riitä lunastamaan kumpaakaan ykköspuheenjohtajuutta. Demarien syrjäyttämiseen tarvitaan muiden apua.

Nyt Säkylän keskustasta ja perussuomalaisista on tarjottu tukea kokoomukselle tavoitteen saavuttamiseksi. On mielenkiintoista nähdä, voittaako keskustassa Köyliön omaksuma yhteistyölinja. Sille on kannattajia myös säkyläläisissä keskustalaisissa, mutta heidän kohtalokseen saattaa tulla vaitiolo.

Puoluepoliittiset intressit sotkevat sotea

Keskiviikko 28.10.2015 - Kari

Hallitus arpoo edelleen, montako sote-aluetta Suomeen muodostetaan. Päätöksen piti tulla jo tällä viikolla mutta ministerien matkailu ja eduskunnan istuntovapaa siirtävät ratkaisun marraskuulle. Tavoitteesta sentään ollaan yksimielisiä. Alueet halutaan tuottamaan entistä tehokkaampia ja laadukkaampia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Keskustan puoluehallitus päätti, että puolue tavoittelee edelleen maakuntamallia eli 19 sote-aluetta. Kysymys on keskustan valta-asemasta pienissä kunnissa. Kokoomus tähtää selvästi pienempään määrään. Se on jotain virkamiestyöryhmän laatiman vaihtoehdon 5-12 väliltä. Parhaimmillaan varmasti tuo viisi.

Kokoomus ei pidä alueiden määrää puolueelle minkäänlaisena kynnyskysymyksenä. Keskusta voi aina tarjota houkuttelevan poliittisen kompensaation ja asia on sillä selvä. Kaikki on kaupan, kun hinnasta sovitaan. 

Perussuomalaiset eivät ole "tynkkysiltään" paljon ennättäneet aiheeseen paneutua. Voidaan olettaa, että Soinin joukot nielevät ratkaisun kuin ratkaisun. Tärkeintä on jatkaa hallituksessa.

Rahoituksesta hallitus sentään on jo sopinut. Sote-palvelut kustantaa ensisijaisesti valtio. Lisäksi selvitetään myös se vaihtoehto, että alueet saisivat osittain oman verotusoikeuden.

Sote-uudistuksen rahoitus on megaluokan veropäätös. Siinä vaihtoehtoina on erillinen valtion keräämä sote-vero ( tasaverona) tai sote-rahoituksen kerääminen osana progressiivista tuloveroa. Hallituksessa istuville oikeistopuolueille progressiiviseen verotukseen päätyminen on vaikeaa.  Hallitus on luvannut, ettei kenenkään verotus kiristy tällä vaalikaudella. Ei etenkään suurituloisten, jota tämä malli kurittaa.

Ongelmaksi tulee tällä järjestelmällä vielä se, miten kunnat saadaan luopumaan verotuloistaan samalla, kun puolet niiden tehtävistä siirtyy. Jos ne eivät pudota  veroprosenttejaan täysimääräisesti, kokonaisverotus kiristyy.

Sote –uudistus on siis vielä täynnä kysymysmerkkejä. Ratkaisuja ohjaavat nyt selvästi enemmän puoluepolitiikan intressit kuin uudistuksen tavoitteet.

Yhteistyöllä uutta Säkylää kehittämään

Maanantai 19.10.2015 - Harri Salonen, Säkylän sosialidemokraatit ry. puheenjohtaja

Muutama kuukausi vielä ja uusi Säkylä näkee päivänvalon Köyliön liittyessä Säkylään. Miltä näyttää tuleva Säkylä ?

Taloudellisesti ei ainakaan kovin paljon parempia aikoja ole näköpiirissä. Päättäjille on kova pähkinä purtavaksi, miten uuden kunnan talous saadaan tasapainotettua. Säästöjä pitää löytyä joka sektorilta ja taksojakin varmasti joudutaan korottamaan.  

Veroprosentin korotus on väistämättä edessä. Demareilla on olemassa valmiutta nostaa sitä vaikka prosentilla enemmin kuin lomauttaa ja irtisanoa jo vähiin käynyttä kunnan henkilöstöä.  Veroprosentin korotus on tasapuolinen kaikille kuntalaisille. Kunnan työntekijöitä yksin ei haluta maksumiehiksi, eikä hyviä peruspalveluja romuttaa.

Luottamushenkilöpaikat menevät uusjakoon uudessa kunnassa. Seuraaviin vaaleihin saakka Säkylällä on iso 48 –jäseninen valtuusto. Se valitsee hallituksen, uudet lautakunnat  ja jakaa keskeiset johtotehtävät. Demareiden kanta on, että paikat täytetään viimeisten vaalien tuloksen pohjalta. Kuntalaiset ovat äänensä antaneet ja näillä mennään. Kannatamme edelleen sitä,  että valinnat tehdään yhteistyöllä eikä politikoinnilla ja sanelemalla. Tasapuolisuutta noudattaen pitää saada oikeat ja pätevät henkilöt päättämään asioista puoluekannasta riippumatta.  

Tavoitteena on hyvä kunta asua, ja jossa peruspalvelut toimivat.  Kaikki kuntalaisina voimme edesauttaa Säkylän kehitystä parempaan mm. käyttämällä paikallisia palveluita.

Yhteistyöllä uutta Säkylää kehittämään.

Mihin sosialidemokratiaa vielä tarvitaan ?

Tiistai 29.9.2015 - Kari

Eduskuntavaalien alla ja etenkin niiden jälkeen on ahkerasti esitetty kysymystä: "Mihin sosialidemokratiaa vielä tarvitaan ?" Viime päivinä vastauksia on tullut tulvimalla. Työntekijät, työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat ovat heränneet karuun todellisuuteen. Miten meidän oikein käy ?

 Vuosien mittaan on työllisyyden nimissä tehty yrityksiä suosivia toimenpiteitä, jotka ovat syöneet valtion yhteistä jaettavaa. Vuonna 2006 poistettiin varallisuusvero. Se tiesi, että verotuksen taso jäi jälkeen EU:n keskitasosta. Vuonna 2012  peräti 5,5 miljardia vähemmän. Yritysten Kela-maksu poistettiin vuonna 2010. Tästä syntyi lähes miljardin aukko. Yhteisöveron alennus 4,5 prosenttiyksikköä teki vuosina 2012-2014 runsaan miljardin vuodessa. Pörssiin listautumattomien yritysten osinkoveron helpotus on tehnyt satoja miljoonia vuodessa. Yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksuja alennetaan 1,72 prosenttiyksikköä eli siinä hupenee vajaa miljardi. 

Sipilän hallituksen kuuluttamaa tuottavuusloikkaa on vuosien mittaan jo ruokittu avokätisesti. Miljardit ovat kuitenkin huvenneet pääomapiirien julkean ahneuden seurauksena pohjattomiin taskuihin. Luvatut uudet työpaikat ovat jääneet syntymättä.  Nyt halutaan iskeä myös keskeisiin sopimusyhteiskunnan peruspilareihin. Hallitus leikkii tulella, jota ei sammuteta sanelemalla.

Toivoa sopii, että järki voittaa uhkarohkean pullistelun. Kaikkien etu on vakaus ja ennustettavuus työmarkkinoilla. Suomi -talkoissa tarvitaan muitakin kuin pienipalkkaisia, työttömiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä.

Sosialidemokratiaa siis tarvitaan puolustamaan oikeudenmukaisuutta, sopimiseen perustuvaa työmarkkinamallia, vähäosaisten perusoikeuksia ja kansainvälistä solidaarisuutta.

Hallitus hallitsee ja maassa rauha

Maanantai 1.6.2015 - Kari

Maa on saanut uuden hallituksen, jonka taipaleelta ei tule haasteita puuttumaan. Insinöörin kakkaroilla koottu ohjelma joutuu tällä viikolla eduskunnan myllytykseen. Kovaa krititiikkiä tullaan kuulemaan ainakin koulutuksen kuristamisesta ja hyvätuloisten päästämisestä säästötalkoissa pelkällä kohtuullisuusvetoomuksella.

Juha Sipilän vetämä ja Esko Ahon poliittiselta osuudelta käsikirjoittama hallitusneuvotteluprosessi saatiin ulospäin näyttämään oikein oivalliselta. Sitä se saattoi ollakin, kun suosiolla unohdettiin, mitä vaaliohjelmissa oli tullut luvattua. Lyhyt muisti helpotti hengittämistä.

Ravimiehenä tunnettu Timo Soini hoiti osuutensa kuin paraskin hevoskauppias. Hän onnistui myymään itsensä ja puolueensa pelipaikoille, joissa tyhjät vaalilupaukset ja niiden unohtamisesta johtuneet leikkaukset vähiten vaikuttavat. 

Sipilän kabinettiin tuli muutamia yllätysnimiä. Keskustan piirissä varmasti riittää tupailtoihin kaffekeskusteltavaksi muutamien vuoroaan vuosikymmenet odottaneen kohtalo jäädä riviedustajaksi. Kovin alkiolainen veto ei ollut nostaa ministeriksi puolueeseen kuulumaton, kaksoiskansalaisuuden omaava bisnesnainen. Nimitykseen liittyi tietenkin lupaus jäsenkirjan ottamisesta. Se ei Bernerille tässä tilanteessa enää ollut yhtä vaikeaa, kuin ennen vaaleja oli valinta kokoomuksen ja keskustan välillä.

Esko Ahon näpinjälki näkyy keskustan loppukiihdytyksessä tekemässä ohituksessa. Ruokolahden leijonalle, Kimmo Tiilikaiselle nakitettiin noin vain kaksi intresseiltään helposti ristiin soutavat ministeriöt. Vaikka luonnonvaraministeriötä ei sillä nimellä perustettukaan, on maatalous- ja ympäristöministeriö juuri sitä, mitä tämän hallituksen pelättiin tekevän. Pieni toivo jonkinlaisesta luonnonkin huomioimisesta tulee ministerin siviilisuuntautumisesta. Luomuviljelijän uskottavuus on koetuksella.

Pätevyyskeskustelua on eniten ehditty käymään oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin kohdalla. Entisenä haalarimiehenä työelämän asioista on varmasti joku käry. Vaikeampi sarka on tuo oikeuspuoli. Usein tähän tehtävään on nimetty juristeja, ja silloin kun ei ole nimetty, on mennyt enemmän tai vähemmän vitelikköön.

Se, että Lindström ensitöikseen lähtee pohdiskelemaan kuolemanrangaistuksen käyttöön ottamista Suomessa, oli aika raflaava avaus. Eikä jatko ollut paljon sen tylsempi. Ministeri kehotteli autoilijoita ajamaan ylinopeutta, jos haluavat tukea valtiota. Eikös tämä ole sitä rikokseen yllyttämistä, vaikka sen tekeekin valtiontalouden pelastaminen mielessä ?

Lindström näyttää ensimmäisenä ministerinä oireilevan petettyjen vaalilupausten vuoksi. Irtiotto yhteiskuntasopimuksen hallituksessa päätetyistä askelmerkeistä lepyyttää omaatuntoa. Kela -maksulla on kiva kikkailla eikä miehen hiusmalli mahdollista edes tukkapöllyä. 

Hallituksen ministereistä eniten ulkonäkö pettää opetus- ja kulttuuriministerin kohdalla. Sanni Grahn-Laasonen on kuin ensitreffeilleen vienosti hymyilevänä saapuva teinityttö. Tosiasiassa kyseessä on reviiriään naarasleijonan tavoin puolustava peto, jolla opetusalan raskaiden leikkausten kanssa riittää raadeltavaa. Forssalaisena hän edellisessä ministeripestissään ammensi adrenaliinia Koijärvestä ja  kävi soidensuojeluohjelman kimppuun.

Perusporvaria tarjolla

Maanantai 27.4.2015 - Kari

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä saa laittaa kaiken insinööritaitonsa peliin, jos aikoo saada kasaan kytkentäkaavion, jolla hallituskone toimii yskähtelemättä seuraavat neljä vuotta. Varmana tietona kerrotaan, että kabinettikelpoisiksi keskustan seuraan olisi tässä vaiheessa hyväksytty kokoomus ja perussuomalaiset. Keskustan kenttäväen enemmistö olisi mieluusti vaihtanut  kokomuksen demareihin mutta hyväksyy tämänkin ratkaisun, koska luottaa Sipilän arviointikykyyn kuin tuleviin kylvökeleihin.

On loogista, että vaalien häviäjät löytävät itsensä oppositiosta. Jos näin edettäiisiin, saisimme keskustan ja vihreiden vähemmistöhallituksen. Yhteistyössään epäonnistuneet kokoomus ja demarit eivät varmaan mahtuisi yhdessä oppositioon saati uuteen hallitukseen. Tätä taustaa vasten Sipilän ratkaisu tuntuu viisaalta. Kumpi pukareista pitkässä juoksussa kantaisi paremmin vastuuta, on kysymysmerkki, joka voi kuitenkin vielä saada Sipilän muuttamaan mielensä. Kansakunnan muistilla saattaa olla käyttöä.

Vahvasta köyhän kansan retoriikastaan huolimatta perussuomalaiset asemoituvat poliittisella kartalla kepun oikealle puolelle. Maahanmuuttovastaisuudellaan, hyötykerroinajattelullaan ja vieraita kulttuureita halveksivalla käyttäytymisellään soinilaiset ovat leimautuneet Euroopan äärioikeiston sisarpuolueeksi. Kysymys ei ole vain Hakkaraisen konjakkihöyryistä vaan laajemmasta ilmiöstä, jonka airut tällä hetkellä on satakuntalainen Laura Huhtasaari.

Se nyt kuitenkin vaan on niin, että perussuomalaisten kohdalla Sipilä ei voi käyttää harkintaa. Persut on nieltävä karvoineen kaikkineen. Tämä antaa Soinille valtit neuvotteluissa tehdä sekä ohjelmallisia että tehtävien jakoon liittyviä kynnyskysymyksiä. Ja niitä tulee, koska huutoon on nyt vastattava.

Jos hallituspohjaksi lopullisesti valikoituu tuo perusporvarillinen vaihtoehto, sitä varmaan täydennetään vielä aina uskollisella oikeistopuolueella nimittäin ruotsalaisilla. Vihreät olisi turhan työllistävä kumppani, kun ympäristöhallintoa laitettaisiin uusiin puihin. 

Demarit ovat muutaman vaalitappion jälkeen nukutun yön jälkeen löytäneet itsestään taas sen valtionhoitajapuolueen. Hallitusvastuuseen oltaisiin valmiit, mutta sillä on hintansa. On jonkinlainen paradoksi, että kansa haluaa demarit hallitukseen, muttei äänestä sitä. Äänestäjä on kuin asiakas, joka haluaa kauppaan lähiruokaa, mutta ostaa halvempaa ulkomaista. 

Ennemmin tai myöhemmin saamme hallituksen, jonka kansa on ansainnut. Haasteita siltä ei tule puuttumaan.

Vaalikuume nousee

Keskiviikko 8.4.2015 - Kari

Pääsiäisen mentyä alkaa vaalikuume selvästi kohota. Tien varsilla parhaat tolpat taitavat olla asutettuja. Pidempään pylväässä roikkuneilla meikit ovat jo päässeet valahtamaan ja iho rypistymään. Postilaatikot kolahtelevat entistä useammin vaalilehdistä. Toreilla ja turuilla on köyhälläkin ystäviä. Kahvia, hernekeittoa ja makkaraa on tarjolla.

Somessa jaetaan innokkaasti kuvia. Perinteinen lehtimainontakin vielä toimii. Yleisön osastot täyttyvät manifesteista. Radio ja tv ottavat osansa. Rahaa palaa toisilla enemmän toisilla vähemmän. Syntyy taloudellisia sidonnaisuuksia, jotka tietysti pyritään "kallimaisesti" varjelemaan julkisuudelta.

Pyhäjärviseudun ehdokkaista pienin budjetti taitaa olla Köyliön vihreällä Reetta Hulmilla. Hän on sanonut käyttävänsä vain 200 euroa. Voisin melkein lyödä vetoa, että hänen saamiensa äänien kappalehinta jää alle euron. Kilpasiskoille Maarit Markkulalle (ps), Tupuna Kangas-Männistölle (kok) ja Satu Tietarille (kesk) homma käy kalliimmaksi.  Läpimeno jää kaikille kaukaiseksi haaveeksi ja ehdokkuus palvelee lähinnä kotikuntapoliittisia pyrkimyksiä. 

Timo Kalli (kesk) jatkaa ainoana pyhäjärviseutulaisena parlamentaarikkona. Ari Reunanen (sd) pääse lähimmäksi ja tekee ensikertalaiseksi hyvän tuloksen. Hänen entinen poliittinen pomonsa raumalainen kansanedustaja Kristiina Salonen (sd) nauttii alueella vahvaa kannatusta eikä anna oppipojan yllättää.



 

Käy yrttitarhasta polku

Torstai 2.4.2015 - Ismo Nieminen, Säkylän srk:n kappalainen

” Mää tiedän tään jutun” kerrotaan erään lapsen huudahtaneen pääsiäishartaudessa. Joulun ja pääsiäisen sanoma on toki meille kaikille ainakin jollakin tasolla tuttu. Seimen lapsi, Golgatan risti ja tyhjä hauta toistuvat jokavuosi juhlakalenterissamme.  Aivan kokonaan niitä ei voi kukaan välttää. Tosin eivät kaikki haluakaan. Me suomalaiset olemme jotenkin vahvasti pitkäperjantaiihmisiä. Syyttömän kärsimys puhuttelee monia. Vielä puhuttelevammaksi sen tekee se, että Jeesus kuoli minun edestäni. Pääsiäinen kertoo uhrautuvasta rakkaudesta. Ehkä siksi pääsiäisajan rakkaimpia lauluja on virsi ” käy yrttitarhasta polku”. Näinhän se alkoi: ” Käy yrttitarhasta polku. Käy Golgatalle se. On hengen viitoittama sen joka askele. Se tie vie kerran taivaaseen, mutta tie se on tuskien.”  Tarpeeksi rohkaisua saaneena edesmennyt isänikin osasi laulaa tuon murheellisen laulun.  Pitkäperjantai ei ollut hänelle yhdentekevä asia, vaikkei sitä ikinä olisi aavistanut.

Kuten tiedämme ” tällä jutulla”, jonka pääsiäishartauden lapsikin tiesi, on onnellinen loppu. Jeesus ylösnousi  ja suru vaihtui iloksi. Ikuista iloa moni täällä kaipaa elämän murheiden keskellä. Sitä odotellessa täytyy elää omaa elämäänsä, johon kuuluu niin iloja ja surujakin.  Valoisaa pääsiäistä kaikille.

Päätösten vuosiko 2015?

Torstai 22.1.2015 - Harri Salonen, Säkylän sosialidemokraatit ry, puheenjohtaja

Kuluva vuosi on nytkähtänyt sitten käyntiin. Mitä se tuo tullessaan, aika näyttää. Vuosi tulee toivottavasti olemaan päätösten vuosi. Sote-ratkaisu tulisi saada maaliin, uusi eduskunta valittua ja Köyliön- Säkylän yhdistymisestäkin pitäisi saada päätös. Minkälainen, ken tietää. Kummankin kunnan talous ja vähän muukin alkaa kuitenkin olla siinä pisteessä, ettei yhdistymisestä ainakaan haittaa ole.  Itse toivonkin, että yhdistymispäätös vihdoinkin saadaan aikaiseksi.

Pitäisikö yhdistymisen tapahtua kerralla useamman kunnan kanssa, ehkä niin.  Tässä vaiheessa sellaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Voidaan sanoa, että Köyliön-Säkylän liittyminen tapahtuu, mikäli keskusta kummankin kunnan enemmistönä niin haluaa.

Säkylän demarit ovat yhdistymisen kannalla, mikäli Köyliö siihen lähtee. Nyt on asian kanssa liian kauan vatvottu kummankin kunnan taholla. Pitää pystyä katsomaan yhdessä eteenpäin. Monet keskeiset asiat odottavat ratkaisua eikä suunnitelmallista kehitystä tapahdu.

Säkylän, kuten monen muunkin kunnan, talous alkaa olla kipurajoilla. Sen korjaamiseen eivät auta kuin rakenteelliset muutokset. Tällä hetkellä palvelutasomme on kiitettävä. Jatkossa pitää riittää hyvä tai jopa tyydyttävä taso joissakin palveluissa. Nyt pitää uskaltaa tehdä päätöksiä, koska talous ei kestä enää nykyistä palvelutasoa.

Kaavailtu 10- 15 henkilön irtisanominen ei tuo ratkaisua, vaikka ehkä vähän auttaakin. Jos toisaalta samalla perusturvan kulut nousevat samaan tahtiin kuin nyt, helpotusta ei näy. Tuoko sote-ratkaisu apua, sen aika näyttää. Nyt kuitenkin sairaanhoidon ym. kulut ovat valtakunnallisesti nousseet hurjaa vauhtia.

Taantuman keskellä tarvitaan kuitenkin toivoa. Meidän kaikkien yhdessä tulee uskoa tulevaan ja luoda positiivinen henki. Pelkästään valittamalla ja haukkumalla päätöksentekijöitä ei synny mitään positiivista. Millään ryhmällä ei myöskään ole varaa ylimieliseen politikointiin.

Tehdään yhteistyöllä päätöksiä kuntalaisten parhaaksi. Huolehditaan heidän viihtymisestään ja suositaan oman kunnan palveluja, kun se on mahdollista.

Harri Salonen
Säkylän sosialidemokraatit ry
puheenjohtaja

Sanaa jouluksi

Tiistai 23.12.2014 - Säkylän kappalainen Ismo Nieminen

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn.

Ensimmäiseen jouluun liittyy suuren valtakunnan verouudistus. Roomasta tullut määräys pakotti Marian ja Joosefin matkalle mahdollisimman epämukavaan aikaan. Omassa ajassamme on jotain vastaavaa. Kaukaa tulee määräyksiä, jotka vaikuttavat ihmisten elämään ja monenlaiset uudistukset ja hankkeet ovat käynnissä. Emme tiedä, mutta oletettavasti veroluetteloon kirjautuminenkin tuli Betlehemissä kaiken muun ohella hoidetuksi.

Verouudistus saattoi aikanaan olla tärkeä asia. Nykyisin kristityt juhlivat ennen kaikkea Vapahtajan maailmaan syntymistä. Vapahtaja syntyi vaatimattomissa olosuhteissa pienellä paikkakunnalla kaukana valtakeskuksista. Pieni lapsi joutui kärsimään valtataistelusta. Paikallinen roomalaisten käskyläinen kuningas Herodes yritti tuhota Jeesus lapsen. Lapsi pelastui pakolaiseksi Egyptiin, mutta kaikki Betlehemin muut poikalapset tapettiin ja heitettiin virtaan. Siinä suhteessa mikään ei ole muuttunut. Lapsia tapetaan nykyisinkin jopa omassa kodissaan. Pakolaisetkaan eivät ole loppuneet.

Joulukuvaelmien kiillon takana piilee rujo ja raju arki. Kuitenkin me kristityt vietämme joulua oman arkemme keskellä kiitollisin mielin. Mielessämme käymme Betlehemin seimen ääreen. Laulua lainaten: ” Nyt sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.” Enkelit toivottivat rauhaa ihmisten välille. Pyrkikäämme rauhaan joulun jälkeenkin. Hyvää joulua kaikille.

                                                                                                             Ismo Nieminen

Eläkkeelle

Torstai 30.10.2014 - Kari

Työmarkkinajärjestöt sopivat juuri uusista pelisäännöistä, joilla työssä pysymistä pidennetään. Eläkeikää siis hinataan ylöspäin. Itse kuulun niihin onnekkaisiin (?), joilla oli mahdollisuus säilyttää edellisessä eläkeremontissa ns. ammatillinen eläkeikä.

Eläkkeelle lähdön tullessa ajankohtaiseksi sain erilaisia laskelmia, kuinka paljon enemmän rahaa tienaisin, jos jatkaisin vielä pari, viisi tai peräti kahdeksan vuotta. En ollut kuitenkaan rahalla ostettavissa. Ajattelin, että lähden nyt, kun sen vielä itse ymmärrän tehdä.

Olen tässä harjoitellut eläkkeensaajana olemista pari kuukautta. Ei se kulkaa niin helppoa olekaan. Työssä oli mahdollisuus, jopa velvollisuus, itse ajatella päivän kulkua. Asemastani johtuen minua ei juuri komenneltu, mutta joskus saatoin itse tehdä niin muille. Välillä pitkiksikin venähtäneet työpäivät pysyivät hanskassa.

Nyt kaikki on toisin. Päiväohjelmani on valmiiksi ajateltu eikä minulla juuri ole puhe- eikä ainakaan äänioikeutta, jolla voisin siihen vaikuttaa. Eihän se näin pitänyt mennä. Olin kuvitellut, että nukkuisin aamulla pitkään. Lempeästi heräisin sitten pirteänä aamupalalle ja lukemaan päivän lehden. Ennen lounasta ennättäisin kipaista pienen juoksulenkin ja ruuan jälkeen viettämään siestaa päiväpostin kera.

Myöhemmin iltapäivällä voisin vaikka kirjoitella muutaman rivin muistelmia tai tekaista jonkun yleisönosastokirjoituksen ajankohtaisesta aiheesta. Päivällisen jälkeen pieni ulkoilu tekisi terää ennen tv-tuoliin uppoutumista.

"Sit´ku" -ihmisenä olen kasannut aivan liikaa tekemistä näihin oloneuvoksen päiviin. Itse olisin ne voinut unohtaa mutta neuvonantajani ei sitä tee. Paineet ylittävät sallitun rajan. Tulee eläketressi.

Ihmisen jäädessä pois työelämästä uskotaan, että tämä haluaa täyttää kalenterinsa entiseen tapaan. Tarjouksia vetäjäksi sinne ja sihteeriksi tänne tulee kaiken aikaa. Pääosin olen pystynyt ne kohteliaasti torjumaan. Ensin pitää kunnolla aloittaa tämä vapaaherran elo ja tarkistaa kurssia vasta joskus myöhemmin.

Eiköhän tästäkin elämänmuutoksesta hengissä selvitä.

Lempinimeään parempi ohjelma

Tiistai 1.7.2014 - Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd)

 SDP:n kädenjälki ja tärkeät painotukset näkyvät minihallitusohjelmassa voimakkaasti. Hallitus jatkaa määrätietoista työtä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Erityisesti lapsiperheiden aseman parantamiseen tähtäävät toimet ovat satsaus tulevaisuuteen ja myös parasta ennaltaehkäisevää politiikkaa. Eduskunnan hyväksymä minihallitusohjelma on siis nimeään merkittävämpi, voimakkaasti kasvua ja työllisyyttä tukeva sekä oikeudenmukaisuutta lisäävä paketti. Vipuvaikutuksineen koko paketin vaikutus on miljardiluokkaa.

Hallitusohjelmassa linjattiin, että pieni- ja keskituloisia lapsiperheitä tuetaan vuositasolla 70 miljoonalla eurolla. Kun lapsilisän leikkaus on kokonaismäärältään 110 miljoonaa euroa, kohdentuu lapsilisästä tehtävät säästöt vain hyvätuloisiin perheisiin. Pieni- ja keskituloisten perheiden lapsilisien leikkaukset pystytään kompensoimaan esimerkiksi perheille kohdistettavalla erityisellä verovähennyksellä. Täysin tulottomien perheiden osalta taas toimeentulotuen määrä nousee vähennystä vastaavan summan. Hekään eivät joudu leikkauksen maksajiksi.

Pieni- ja keskituloisten asemaa kohennetaan myös tekemällä kolmeen alimpaan tuloluokkaan tuloverotuksen inflaatiotarkistukset, joka poistaa suunnitellut veronkiristykset. Tällä on tarkoitus huolehtia erityisesti pienituloisten ostovoiman säilymisestä. Alimpiin tuloluokkiin on viime vuosina kohdistunut voimakkaimmin myös työpaikkojen menetykset – irtisanomiset ja lomautukset. Erityisesti siksi toimenpide on tärkeä signaali hallitukselta siitä, että se kantaa huolta pienituloisten asemasta ja myös osoittaa sen konkreettisin toimenpitein. Tiukassa taloustilanteessa pienituloiset ovat myös niitä, jotka joka tapauksessa kuluttavat. Arkipäivän pyörittämiseen liittyviin menoihin -vuokriin, ruokaan ja liikkumiseen sekä muuhun välttämättömään kulutukseen - menevät tulot pyörittävät samalla myös kansantaloutta. Suurituloiset taas alkavat säästää taantumassa, eikä heidän saamansa verohelpotukset siten auttaisi taloutta toipumaan. Nämä hallituksen esittelemät verovähennystoimenpiteet ovat erittäin kannatettavia, mutta samalla on huolehdittava siitä, että niiden vaikutukset kohdistuvat oikein. Järjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, eikä se saa jättää ketään loukkuihin.

Hallitusohjelmassa sitoudutaan yhä voimakkaasti siihen, ettei tällä loppuvaalikaudella heikennetä rakennemuutoksessa painivan teollisuuden toimintaedellytyksiä lisäkustannuksilla tai sääntelyllä. Tämä on tärkeää niin Suomelle kuin Satakunnallekin. Vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön lisäksi teollisuus tarvitsee myös toimivat logistiikkayhteydet. Tässä paketissa sovittiin liikennehankkeiden aikaistamisesta. On tärkeää, että hallitus on sitoutunut satsaamaan alueille elintärkeisiin hankkeisiin. Varsinaiset päätökset hankkeiden rahoituksesta tehdäänkin kuitenkin myöhemmin budjettiriihessä. Meidän onkin varmistettava, että valtatie 8:lta säästyneet 20 miljoonaa euroa kohdennetaan kasitien peruskorjauksen jatkamiseen.

Hallitus puuttuu myös moniin nykytyöelämän haasteisiin. Jo rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittiin toimista nollatuntisopimusten käytön rajoittamiseksi, lisätuntien turvaamiseksi osa-aikaisille työntekijöille ja alipalkkauksen ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Nyt tätä tärkeää työtä jatketaan kolmikantaisessa valmistelussa. Myös itsensä työllistävien työlainsäädännöllistä asemaa sekä sosiaali- ja eläketurvaa parannetaan.

Ohjelmasta puuttuu kuitenkin yksi tärkeä asia. Nimittäin täysimääräisenä toteutettavat indeksikorotukset, jotka olisivat helpottaneet erityisesti eläkeläisiä. Sen tavoitteen saavuttamisessa ei nyt onnistuttu.

Puoluekokouksen jälkeen

Tiistai 3.6.2014 - Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd)

Myrsky vesilasissa

Torstai 8.5.2014 - Kari

Jopa syntyi myrsky vesilasissa uutisesta, jossa kerroin Säkylän ja Köyliön yhdistymisopimuksen luonnoksen valmistumisesta. Kun muut tiedotusvälineet sitä lainailivat, sai asia ihan uusia ulottuvuuksia. Siinä sekosivat jo puurot ja vellit.

Ensinnäkään demarit eivät ole tehneet mitään vaan noudattaneet muiden tapaan ohjetta pitää asiakirjat julkisuudelta piilossa. Minäkin pidättäydyin vain oleellisessa eli sopimusluonnoksen olemassa olon kertomisessa ja julkisuudelta salassa pitämisessä.  Sisällöstä kansalle kertokoon ne, joiden tehtäviin kunnallinen tiedottaminen kuuluu.

Mainitsemani asiakirjat on päivätty huhtikuun alkuun eli kyseessä on aivan eri juttu kuin tammikuinen Säkylän kunnanvaltuuston puheenjohtajan Satu Tietarin kertoma Alueviestin uutisointi. Kukaan ei ole väittänyt, että liitoskeskusteluista ei olisi kerrottu.

Yhdistymissopimuksen valtuustokäsittelylle asetettu takaraja 16.6. on tiukka, kuten Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää Yle Satakunnan Uutisille myönsi. Kansalaiskeskustelulle ei ennen sitä jää kunnolla aikaa.

Kuntajakolain tarkoittama valtioneuvostolle lähetettävä paperi on eri asia kuin nyt puheena ollut kuntien yhteinen tahdonilmaisu eli yhdistymisopimus. Kuten uuden Euran prosessista muistamme, matkalla voi sattua ja tapahtua yhdistymissopimuksesta huolimatta.

Eli mikä olikaan syntini ?  Ohessa uutinen vielä kerran.

" Virkamiestyönä tehty esiselvitys ja sen pohjalta luonnosteltu Säkylän ja Köyliön kuntien yhdistymisopimus on ollut valmiina jo melkein kuukauden. Valtuutetuille jaetut asiakirjat on määrätty julkisuudelta salassa pidettäviksi. Molempien kuntien valtuustojen on määrä kokoontua 20.5. Köyliöön yhteisistuntoon käsittelemään asiaa.

Sopimuksen mukaan valtuustojen päätökset kuntaliitoksesta pitäisi tehdä 16.6. mennessä.
Asian valmistelu salassa ilman kansalaiskeskustelun mahdollisuutta muistuttaa aikanaan tehtyä Kiukaisten liittämistä Euraan. Muutamat valtuutetut molemmissa kunnissa ovat paheksuneet menettelyä.

Köyliön kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Männistö (kesk) ei halua kommentoida salaamismenettelyä eikä liioin sopimuksen yksityiskohtia.

- Henkilökohtaisesti haluan, että katsomme tämän tilaisuuden ja teemme ratkaisun tulevaisuutta silmällä pitäen. Toivon, että ne jotka eivät liitosta hyväksy, perustelevat kielteisen kantansa tosiasioilla eivätkä vain tunteile, vaatii Männistö.

Männistö myöntää, ettei ole lainkaan varmaa, löytyykö Köyliöstä riittävän laajaa kannatusta liitokselle. Yleisesti otaksutaan, että Säkylässä asiaan suhtaudutaan naapuria suopeammin mutta podetaan jo selvityskrapulaa. "

Kipeä kehysriihi

Torstai 10.4.2014 - Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd)

Viime viikolla hallitus kokoontui tämän vaalikauden viimeiseen kehysriiheensä. Sen alla käydyissä kokouksissa tunnelma kävi jo hyvin selväksi: edessä oli jälleen hyvin vaikeita päätöksiä. Vaikka sote-sovun löytyminen edellisenä viikonloppuna toi uskoa tulevaan, se ei muuttanut tarvetta tehdä sopeutuksia ja uudistuksia kehysriihessä. Maailmalle oli jälleen kerran tämän kehysriihen jälkeen saatava viesti, että Suomi ja suomalaiset hoitavat asiansa. Sen viestin Suomi on antanut, mutta se ei ollut helppoa.

Viimeiset kolme vuotta hallituksessa on etsitty ratkaisuja, uskottu talouden kohenevan ja toivottu helpompien päätösten ajan tulevan. Näin ei kuitenkaan ole löytynyt, eikä nyt ollut muita mahdollisuuksia kuin etsiä ne keinot, joilla valtion velkaantumiskehitys saadaan taittumaan. Tämä eduskunta ei voi siirtää vastuuta seuraavalle eduskunnalle. Vielä pahempaa olisi, jos vastuun joutuisivat kantamaan lapsemme ja lapsenlapsemme. Jos nyt emme elä hetken tiukkaakin tiukemmin ja tee rakenteellisia muutoksia, meillä ei ole tulevaisuudessa ilmaista koulutusta lapsillemme tai julkista terveydenhoitoa.

Mitä kehysriihessä sitten päätettiin? On huomattava, että tehdyt päätökset lähtevät nyt ministeriöihin normaaliin virkamiesvalmisteluun, jonka myötä ne täsmentyvät. Kaiken kaikkiaan hallitus päätti 2,3 miljardin euron sopeutustoimista, jotka tarkoittavat verojen korotuksia ja säästöjä valtion menoista. Vuonna 2015 sopeutetaan 1,6 miljardia euroa ja loput vuosina 2016–2018. Lisäksi hallitus päätti erilaisista rakenteellisista uudistuksista sekä kasvua ja työllisyyttä tukevista toimista.

Eniten tunteita on ymmärrettävästi herättänyt lapsilisien leikkaus. Lapsilisä on viimeisiä universaaleja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan etuuksia. Kaikki saavat samansuuruisen lapsilisän riippumatta tuloista, ja senkin takia se on ollut erityisasemassa. Vaikka toki sen korottamatta jättäminen elinkustannusten kasvun myötä on myös eräänlainen leikkaus, niin koko lapsilisän historian aikana – vuodesta 1948 – sitä joudutaan leikkaamaan vasta toista kertaa. Se kertoo ehkä omaa kieltään maan tämänhetkisestä talousahdingosta. Päätös lapsilisien leikkaamisesta on ollut myös koko kansanedustajaurani vaikeimpia päätöksiä hyväksyä. SDP:llä oli pöydässä oma mallinsa, jonka myötä pienituloisten lapsilisät olisivat hieman nousseet ja suurituloisten laskeneet. Tämä ei kuitenkaan valitettavasti saanut tarpeeksi kannatusta, vaan lapsilisiä päädyttiin leikkaamaan 8 euroa kuukaudessa. Leikkausesityksistä rajuimmat onnistuttiin onneksi torjumaan. 

Jotain positiivistakin on kehysriihestä sanottava. SDP:n kädenjälki näkyy siinä, että nyt tehdyt verotuspäätökset kaventavat tuloeroja. Pääomatulovero, solidaarisuusvero ja perintövero kiristyvät. Hallitus sopi myös 600 miljoonan euron kasvu- ja työllisyyspaketista, jonka puitteissa esimerkiksi sata miljoonaa euroa kohdennetaan kasvuyritysten pääomasijoituksiin. Lisäksi oppivelvollisuusikää nostetaan 17 ikävuoteen vuoteen 2015 mennessä. Tämäkin on SDP:n pitkäaikainen tavoite, ja sen avulla pyritään saamaan koppi niistä nuorista, jotka eivät pääse koulutukseen peruskoulun jälkeen.

 SDP haluaa kantaa vastuuta, siitä että Suomessa on tulevaisuudessakin työtä ja hyvinvointia ja että voimme jättää hyvinvointiyhteiskuntamme terveessä kunnossa tuleville sukupolville. Työ on vaikeaa ja raskasta, mutta se on tässä hetkessä tehtävä.

Rotat pois laivasta - ja kapteenikin

Maanantai 7.4.2014 - Kari

Kokoomusministerien joukkopyrky eurovaalien kautta ulos hallituksesta muistuttaa jo rottien pakoa hukkuvasta laivasta. Merellä kuitenkin on tapana, että kapteeni seisoo ylväästi viimeisenä komentosillalla, kun muut ovat yrittäneet pelastautua. Kokoomuslaisessa vastuunkannossa pelataan erilaisin säännöin.

Eilen Ylen ylimääräisessä ajankohtaislähetyksessä kaikki hallituspuolueet kuitenkin tuntuivat siunaavan edessä olevan rotaation. Synninpäästö perustuu ajatukseen, että hallituksen pyhä kirja eli hallitusohjelma tekee tuloksellisen yhteistyön jatkumisesta sakramentin. Oppositio sai kyytiä kriisitunnelman lietsomisesta.

Haluttiin tai ei, Kataisen lähdöllä saattaa olla merkitystä myös demarien puheenjohtajapelin tulokseen. Jos pyritään välttämään puolueelle turmiolliset ennenaikaiset vaalit, saattaisi olla viisasta kiltisti myöntää Jutta Urpilaiselle jatkoaika. Ei ole Antti Rinteen mentävää aukkoa pujahtaa valmiiksi katettuun pöytään hallituksen valtiovarainministeriksi.

Uuden kokoomuspuheenjohtajan ja pääministerin spekulointi on jo hyvässä vauhdissa. Vahvinta taustatyötä itsensä hyväksi on tehnyt Jan Vapaavuori. Miehen valinta veisi puoluetta monta piirua oikealle. Kokoomuksen voittaessa seuraavat eduskuntavaalit tämä tietäisi varmuudella vasemmistolle tietä oppositioon. Pääministerinä synnyttäisi kärsimättömyydellään  sisäisen hallituskriisin kerran kuukaudessa.

Alexander Stubb on päiväunissaan nähnyt itsensä ennemmin suurena eurooppalaisena johtajana kuin pienen pohjoismaan konservatiivipuolueen kaitsijana. Kataisen katkaistessa hänen kuningastiensä on nyt pakko innostua tästäkin. Pääministerinä kaikki katastrofin ainekset olemassa tai sitten todellinen yllättäjä.

Henna Virkkunen möhli julkikuvansa kuntarakenneuudistuksen profeettana. Saattaisi kuitenkin selvitä tehtävästään puolueen puheenjohtajana ja pääministerinäkin sillä edellytyksellä, että kykenisi kuuntelemaan myös muita.

Me Pyhäjärviseudulla tietysti tykästyisimme, jos Köyliön lahja valtakunnan politiikalle eli Petteri Orpo seuraisi Kataista. Hän ei muiden kandidaattien tapaan ole ministeri mutta ansioitunut eduskuntaryhmän "kymppinä". Mies luokitellaan puolueensa sosiaalisiipeen, joten hänellä saattaisi olla parhaat edellytykset jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla tiellä.

Elämme mielenkiintoista aikaa.