Mihin tarvitaan uutta paikallislehteä?

Maanantai 6.4.2009 - Kari

On mielenkiintoista seurata, miten onnistuu uusi yritys perustaa Köyliön-Säkylän oma paikallislehti. Pro -liikkeen loiskiehuntana pintaan pulpahtanut ajatus ei ole ihan uusi. Kaikki eivät koskaan nielleet viisi vuotta sitten tehtyä päätöstä oman "Pyhäjärviseudun" fuusioinnista "Alasatakuntaan". Jotain jäi kytemään.

Ehkä on paikallaan hieman kurkistaa siihen historiaan, jonka osana sain itsenkin kulkea kappaleen matkaa. Se varmaan osaltaan auttaa ymmärtämään tätä päivää. Niin on yleensäkin elämässä.

Elettiin vuotta 1964. Lukion rehtori Väinö Poutiainen sai toteutukseen unelmansa omasta paikallislehdestä. Se sai nimekseen selkeän "Säkylän Sanomat". Aviisia tehtiin pienellä budjetilla mutta menestyksellisesti.

Vuosien saatossa lehden levikkialue laajeni ja nimi sen mukana. Etenkin nimen pituudesta johtuen "Säkylän -Köyliön -Yläneen Sanomat" oli usein pilkan kohteena. Vähintään yhtä paljon ivailua tuli "SKY -Sanomista", joka viittasi kosmetologien suuntaan.

Vaikka omaa lehteä pilkattiin eri syistä, sitä toisaalta rakastettiin. Kaikki muistavat muun muassa koko sielullaan tehtäväänsä antautuneen toimittaja -Einarin. Hänen maanläheinen tapansa tehdä paikallistiedonvälitystä ei jättänyt ketään kylmäksi.

Päätoimittajan tehtävää kaiken aikaa hoidellut Poutiainen oli mies paikallaan. Välillä hän joutui kiristyksen ja uhkailun kohteeksi mutta ei koskaan antautunut ulkopuolelta ohjattavaksi. Sattumoisin tiedän, mitä paineita päätoimittajaan kohdistettiin muun muassa pakinoitsija Sittiäisen nitistämiseksi.

Poutiaisen heikkous oli kuitenkin "sisäpolitiikassa". Lehden kustantajana toiminut Säkylän Opintorahastoyhdistys ja sen johtokunta sai tasapainoilla särmikkään päätoimittaja/toimitusjohtajansa kanssa. Lopulta sisäinen myllerrys ratkaistiin Poutiaisen eläköitymisen kautta.

Monissa asioissa lehti jatkoi kehittymistään. Valitettavasti sen taustayhteisö joutui osaksi 1990 -luvun alun Säkylän sekasortoa. Politiikka tunki itsensä Opintorahastoyhdistykseen ja sen ajan hengessä kokoomus ja keskusta miehittivät johtokunnan. Päivänkohtaisessa lehden tekemisessä se ei kuitenkaan näkynyt.  

Hyvän nimen "Pyhäjärviseutu" saanut paikallislehti joutui 2000 -luvulla tiukoille. Palkollisten määrä sitten Einarin päivien oli moninkertaistunut. Menot tuppasivat olemaan pysyvästi tuloja suuremmat. Oli kolme vaihtoehtoa: sopeuttaa toiminta olemassa olevaan tilanteeseen, myydä lehti jollekin isolle mediakonsernille tai fuusioitua naapuriin.

Suuressa poliittisessa "puhdistuksessa" johtokunnan keulaksi nostetun Reijo Virmavirran (kok) johtamana Opintorahastoyhdistys teki päätöksensä fuusiosta. Itsenäinen lehti meni mutta yhdistyksen toiminnan mahdollistava rahavirta ei tyrehtynyt.

Ikämies Poutiainen, joka nyt on nimetty yrittäjätaustaisen kustantajaosakeyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, näkee tilanteessa varmasti tuttuja piirteitä vuosikymmenten takaa. Silloinkin monasti juuri yrittäjätahot olivat poliitikkojen tapaan tyytymättömiä lehteen. Tuolloin Poutiainen pysyi linjallaan, nyt hän vaihtoi puolta.

Itselleni herää väistämättä muutama kysymys. Mihin tätä lehteä tarvitaan? Jos sen tarkoitus on olla puolueeton tiedon välittäjä, miksi sillä on napanuora pro -liikkeeseen? Jos se taas on yrittäjien oma julkaisu, miksi taustayhteisöksi ei ole kelvannut yrittäjäjärjestö ?

Kun nykyisen paikallislehtemme Alasatakunnnan taustayhteisö jakaa vuositasolla merkittävää taloudellista tukea seudun koululaisille ja opiskelijoille, merkitsee ilmoituksista kilpaileva, liiketaloudellista voittoa tavoiteleva lehti vakavaa uhkaa tälle humaanille toiminnalle.

Meneekö nyt yksityinen etu yleisen edun edelle ?  Tässä on jotain tuttua!